-->
Elias Kahila
Sellorock-debyyttinsä Break Pointin julkaisseelle 23-vuotiaalle Elias Kahilalle on sellonsoittovuosia kertynyt kunnioitettavasti viitisentoista. Esiintymislavoillakin sellistiä on voitu kummastella noin 400 kertaa, joten on aiheellista ottaa selvää, mikä Elias Kahila on oikein miehiään.


Moi Elias, kertoisitko hieman soittohistoriastasi ja siitä, kuinka nuorena innostuit juuri sellosta?


- Huomenta! Selloa olen rankaissut aktiivisesti viimeiset 15 vuotta. Kai siinä jokin oikosulku tapahtui, että miksi just sello. Onhan se monipuolinen ja haastava soitin. Yhtä lailla olisin voinut koittaa aloittaa rummuilla. No, tällä hetkellä unelmoin lähinnä piccolo-huilistin urasta, sellainen soitin olisi aika paljon kevyempi roudata keikoille, hehe!

Milloin syntyi sinulle idea omasta sellorock–levystä?

- Tämä levy on tavallaan 90-luvun lopusta alkaneen pitkäjänteisen kehittelyn tulos. Joskus seitsemän vuotta takaperin alkoi tuntua, että klassisen musiikin ura ei yksinään riitä, kun on kuitenkin rytmiä veressä varmaan enempi kun laki sallii... Eli mikään hetken juttu tämä ei ole.

Break Pointilta voi löytää monenlaisia musiikkityylejä yhdistettyinä keskenään, on siis aiheellista kysyä, että minkälaisesta musiikista pidät ja otat vaikutteita edesottamuksiisi?


- Tulee kuunneltua ja jammailtua kaikenlaista laidasta laitaan, viimeisimpinä Stevie Wonder, Yes, Children Of Bodom. Sehän vaan rikastuttaa kuuntelijaa, ja kehittää muusikkoutta, jos jaksaa tutustua uusiin juttuihin ennakkoluulottomasti. Tällä hetkellä on starttaamassa syväluotaava funk-kausi. Ja debyyttilevyllänihän on myös yksi funkahtava biisi, "Wildcatz".


- Eniten ammennan kuitenkin näiltä muusikko-esikuviltani, mm. Don Henley, Steve Lukather, jne. Eaglesin ja Toton kaltaiset bändit on kolahtanut meikäläiselle kaikista koviten, ja tuntuukin vähän erikoiselta, kun näitä bändejä on yritetty lokeroida johonkin tiettyyn genreen jonkun radiobiisin perusteella, vaikka todellisuudessa nämä bändit, ainakin minulle, ovat erittäin monipuolisia rokkibändejä, joiden levyiltä löytyy kamaa joka lähtöön ja fiilikseen, jos vaan jaksaa tutustua pinnan alle. Toton viimeisin keikka Helsingissä 1.3.2006 (Falling In Between TOUR) oli taas osoitus hemmojen aivan käsittämättömästä live-kunnosta.



Sellorokkibändissäsi vaikuttaa myös muitakin soittajia, kertoisitko hieman heistä?

- Minulla oli kunnia työskennellä studiossa erittäin monipuolisten muusikkoveljesten - Jyri ja Petteri Sariolan kanssa. Jyri oli tuottajana koko levyllä - balladia "Rosie" olin myös tuottamassa - ja hän myös veti sisään levyn kaikki rummut, perkussiot, koskettimet ja pianot. Petteri Sariola (Finnish Metal Expo, Musamaailma All-Stars), veti sisään akustiset skitat, sähköskitat ja bassot, joten minä pääsin keskittymään täysin selloon. Kaikki sävellykset on meikäläisen käsialaa, ja sovitukset tehtiin kimpassa. Demovaiheeseen asti vedin kaikki soittimet sisään, mutta oli ehdottoman hyvä ratkaisu ottaa oman soittimensa gurut messiin lopullisiin sessioihin. Ja tietysti sessiot vedettiin perinteisellä rokki-meiningillä, ja minun mielestä me onnistuttiin saamaan se rokkifiilis kuuluviin levylle.

- Kun oltiin tehty monta viikkoa hommia yötä päivää, kyllähän se ”madness” tulee kuvioihin - esim. nimikkobiisi Break Pointin bändifiilis ja jimihendrixtyyliset sellomelodiat on syntyneet niin, että joskus keskellä yötä studiossa hinkatessa homma on vaan "lähtenyt käsistä", ja liiallisen säätämisen sijaan alettu jamitella biisiä aivan hirveällä draivilla ja tatsilla - ja eikun Rec- nappula pohjaan. Muistaakseni nauhoitin jonkun kohdan tuon biisin selloista seisaaltani! Fiilis ennen kaikkea. Seuraava aamuna oltiin että ookoo, tämä on se fiilis, mitä haetaan.


Raskaammasta musiikista pitävät ihmiset saattavat muistaa sinut Silentiumin uuden Seducia-levyn sellistinä ja myös ko. bändin vuoden 2005 keikoilta

- Pidän työskentelystä eri sivuprojektien parissa monentyylisissä projekteissa. On ihan hauskaa toisena päivänä vaikka improta johonkin TV-projektiin ja sitten jonain toisena päivänä toteuttaa itseään jossain metallin syövereissä. Hyvin erilaisia juttuja toteuttaa... Hyvä puoli noissa sessioissa on myös se, että niistä saa aina jotain musiikillisia kiksejä, joita toteuttaa omalle sellorock-projektille, joka on siis pääprojektini. Sinänsä heviä diggailen muutenkin, ja se kuuluu myös tällä Break Pointilla, mm. levyn "metallisimmassa" biisissä "Attitude", tosin kukin päättäköön, kuinka metallia se on.



Minkälaisia muita musiikkiprojekteja sinulla on ollut vuosien varrella, ja liittyykö sello näihin kaikkiin?

- Monenmoisia juttuja on tosiaan ollut, ja kyllä sello niissä on aina mukana. Studiosessioita enemmän minulla on kuitenkin esiintymisiä, n. 400 kappaletta tällä hetkellä, ja suurin osa niistä sellorock-show keikkoja. Tällä hetkellä menossa on Break Point -kiertue.


- Soitan jonkin verran myös muita bändisoittimia, mutta just sen verran, että saan demovaiheeseen asti biisi-ideat talteen. Tavoitteeni onkin laajentaa sellon ilmaisuskaalaa, siinäkin mielessä että sello ei todellakaan ole pelkkä klassisen musiikin tulkintaväline, vaan pystyy paljon muuhunkin, jos soittajalta vaan löytyy tarpeeksi munaa... Kiinnostaisi myös pop/jazz-opetuksen antaminen sellolle, sillä sellaista opetusta ei juurikaan vielä ole olemassa.




Millaista palautetta olet vasta ilmestyneestä Break Point –levystäsi jo ehtinyt saamaan, ja oletko tyytyväinen vastaanottoon?

- Levyhän ilmestyy vasta ihan tässä parhaillaan, mutta ensimmäiset on olleet tosi jees, ja itsekin olen kyllä tyytyväinen levyyn. Nyt sain vihdoinkin sellaisen pitkäsoittolevyn ulos, joka on tehty studiossa hyvien muusikoiden kanssa. Vaikka olen julkaissut jo pari vuotta takaperin muutaman demolevyn, pidän tätä Break Pointia ensimmäisenä oikeana Sellorock-tuotoksenani.



Ilmeisesti keikkailet kohtalaisen aktiivisesti, kerrotko hieman minkälaisia tilaisuuksia sellorock–keikat ovat ja esitätkö niissä koskaan covervetoja?

- Kyllä pääpaino on live-setissäkin ehdottomasti omilla biiseillä, muutamia cover-vetoja voi sitten aina tulla yllärinä. Pidän aika tiukkaa linjaa coverien suhteen. Minusta täytyy tuoda todella jotain selkeästi omaa sanottavaa, tai tulkittavaa, jos aikoo tehdä uuden version jostain aikaisemmasta biisistä.

- Keikoilla on ihan mahtava meininki, ja siisteintä on ollut huomata se, että jengi, oli se sitten undergroundmetallin kuulijakuntaa, jotain vanhempaa porukkaa tai ihan skidejäkin, reagoi isolla sykkeellä. Eli minun on mahdotonta sanoo mitään kohderyhmää, kun sitä kysytään. Se on sitten varmaan mahdollistanut sen, että on voinut keikkailla mitä erilaisimmissa paikoissa. Eniten keikkoja on kuitenkin baareissa ja festareilla, mutta mahtuu keväälle jopa yksi sellorock-koululaiskonserttikiertuekin.


- Itse keikoilla ei siis nähdä perinteistä tuolilla istuvaa sellistiä, vaan lavan mitoista otetaan kaikki irti ja sitten vaan toivotaan, että sello kestää hehehehe. Ei siis varmaan yllätys, jos Imperiumille paljastan, että backstagella on aina hirveä kasa sellon varaosia mukana siltä varalta, jos soitin ei pysy yhtenä palasena. Minulla vissiin on jokin teräseditio tuosta sellosta, koska tähän asti soitin on kestänyt keikat hyvin ilman isompia kolhuja.



Mitkä ovat omat suosikkikappaleesi kokopitkältäsi, ja onko levyn sessioista jäänyt mieleen mitään sellaista, jonka tekisit jo nyt toisin?

- Nimikkoraita Break Point, ehkä osiltaan legendaaristen studiosessiovibojen vuoksi. Progempi veto "Calling" on minulle tärkeä biisi myös, ja balladit, niistä lähinnä "After Sundown".

- Olisi huolestuttavampaa jos tuntuisi, että ei olisi mitään, mitä olisi voinut tehdä toisin; aina voi kaiken tehdä paremmin. Ja sen asian hoksaaminen on tärkeä juttu artistin kehittymisen kannalta. Nyt tuntuu, että homma loksahti erittäin asiallisesti paikalleen Break Pointin kanssa, ja tästä on hyvä jatkaa.


Loppuun vielä pakollinen kysymys Mister Kahilan tulevaisuuden suunnitelmista?

- Nyt koitetaan ankarasti keikkailla Break Pointin myötä. Paljon treeniä, eli Sostakovitchia tulee vedettyä niin maan perkeleesti. Tietenkin koitan löytää sopivan levy-yhtiön ja ohjelmatoimiston tälle sellorock–showlleni. Kiinnostusta on ilmassa, mutta pitää rauhassa tsekata kaikki vaihtoehdot, koska tuollaiset asiat vaikuttavat paljon tulevaisuuteen...

Kiitoksia haastattelusta ja onnea valitsemallesi musiikkipolulle!

- Kiitokset Imperiumille, sekä inspiroivaa kevään jatkoa kaikille! Tulkaahan keikoille kokemaan, miten sello taipuu!
FACTS FILE
UUSIN JULKAISU HAASTATELTAESSA

Break Point
KOTIPAIKKA
Jyväskylä

JÄSENET
Elias kahila - Sello
+Sessiosoittajat



DISKOGRAFIA
Break Point 2006
© Imperiumi MMVII. Teksti: Olli Rinnekangas   Kuvat: Katariina Siira, Juha Antti Helema & Ville Yli-Knuutila
http://www.kahila.net Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 4653 Palaa »
Bookmark and Share