Silent Stream of Godless Elegy
Tšekkiläinen tai tarkemmin sanottuna Tšekin tasavallan Moravian alueelta tuleva Silent Stream of Godless Elegy on pyrkinyt muun maailman tietoisuuteen jo lähes kymmenen vuoden ajan. Vaikka bändi onkin saanut suitsutusta edellisten levyjensä tiimoilta kotimaassaan, ei bändin kansanmusiikkia ja doom-henkistä metallia yhdistelevä musiikki ole vielä hurmannut täysin muiden maiden metalliympyröitä. Uusin levy Relic Dances yrittää kuitenkin rikkoa hiljaisuuden, vaikka kitaristi Radek Hajdan mukaan bändi olikin levyn julkaisun aikoihin hermostuneissa fiiliksissä.

– Me olimme hieman jännittyneitä, koska edellisestä levystä Themes oli kulunut jo nelisen vuotta, ja myös siksi, että uusi levy yhdistelee vahvemmin metalli- ja folklore-elementtejä. Levy on paljon monimutkaisempi kuin vanhemmat tuotoksemme, eikä siihen pääse sisälle pelkästään yhden kuuntelukerran aikana. Emme olleet siis yhtään varmoja, kiinnostuisivatko ihmiset levystä vai eivät. Meidän täytyi vain toivoa ja uskoa siihen, mitä teimme, ja onneksi palaute on ollut hyvää. Tšekkiläiset musiikkilehdet ja webzinet ovat kehuneet levyä kuten myös johtavat sanomalehdet, joten olemme aika yllättyneitä kaikesta saamastamme suosiosta.


Uusimman levyn nimi sekä kansi viittaavat tanssimiseen, ja löytyypä levyltä kappalekin nimeltä I Would Dance. Radek myöntääkin, että tanssiminen ja tanssit ovat yksi levyn teemoista.


– Sanoituksemme ja osittain musiikkimmekin ovat erittäin lähellä perinteisiä balladeja, joten mukana on olennaisia elämään liittyviä teemoja kuten rakkaus, kuolema, syyllisyys, rankaiseminen ja tietenkin tanssiminen. Sanoituksista vastaa laulajamme Hanele ja hän on tšekin opettaja, joten hän tietää, mistä kirjoittaa.

Perinteisyys ei jää Relic Dancesilla kuitenkaan pelkkiin sanoituksiin, sillä levyn nauhoituksia varten yhtye pyysi tuotanto- ja neuvonta-apua ystävältään ja arvostetulta etnomuusikolta Tomas Kockolta, jonka kautta Silent Stream of Godless Elegy tutustui myös levyllä esiintyvään folk-ryhmä Radosoviin, joka toi mukanaan viuluja, huiluja, kontrabassoa ja klarinetteja.

– Yhteistyö oli tuotteliasta puolin ja toisin, koska tämä oli täysin uutta kummallekin osapuolelle, Radek kertoo. Olemmekin miettineet, että saisimme heidät mukaan myös joillekin keikoillemme. Itse nauhoitukset menivät myös hyvin, sillä käyttämällämme Sopa-studiolla on loistava äänittäjä. Hän on joka musiikkigenren ekspertti, joten hänellä ei ollut ongelmia saada myös näitä etno-elementtejä toimimaan. Ainoastaan miksaus oli hankalaa, sillä mukana oli niin paljon tavaraa, että oli vaikea löytää sopivaa kompromissia kaikkien instrumenttien välille.

Onko vastaanotto folkmusiikkipiireissä ollut yhtä positiivista kuin metallipuolella?

– Olimme hieman peloissamme, miten kansanmusiikin parissa toimivat ihmiset ajattelisivat musiikistamme, mutta kun olen nyt lukenut muutamia arvioita esimerkiksi osoitteesta www.world-music-cz, he ovat ottaneet levymme hyvin vastaan - tai sitten olemme vain törmänneet pelkästään avarakatseisiin ihmisiin, heh. Loppujen lopuksi minulle on aivan sama, mitä sekä ”true” folk- ja metallipiirit ajattelevat musiikistamme. Itse rakastan yhteenliittymiä, musiikkia ilman rajoja.


Ei siis olekaan ihme, että saatekirjeessä mainitut genreluokittelut "ethno metal" ja "ethno doom metal" eivät saa Radekia innostumaan.

– Levylafka vain tarvitsi jonkun tyylisuunnan, millä markkinoida bändiä. Jos asia olisi ollut minusta kiinni, olisin luokitellut musiikkimme esimerkiksi ”rockin/metallin ja moravialaisen kansanperinteen yhteensulaumaksi”, mutta kuinka moni olisi ymmärtänyt tuosta mitään? Tuskin kovin moni edes tietää, missä Moravia on ja millaista kansanperinteemme on luonteeltaan. Ja olisihan tuo liian pitkä titteli levylafkaamme ajatellen, heh. Joten vaikka en pidä noista lafkan titteleistä, niin totuus on, että nopeasti kulkeva nykyhetki vaatii oikopolkuja, ja nuo tittelit ovat ihan kelvollisia oikopolkuja, Radek filosofoi.


KANSANPERINTEEN KANNATTAJAT


Tuo mystinen Moravia onkin varmasti lukijoillemme täysin vieras paikka, joten onkin syytä pyytää Radekia hieman selventämään kotiseutunsa ilmapiiriä, joka tulee vahvasti esiin myös Silent Stream of Godless Elegyn musiikissa.

– Vaikka asummekin Tšekin tasavallassa, emme siis ole tšekkiläisiä vaan moravialaisia, ja tässä on vissi ero. Sekä tšekit että moravialaiset ovat slaavilaisia kansoja, mutta me moravialaiset kuulumme slaavilaisten kansojen itäiseen puoliskoon. Sitä ei huomaa niinkään kielessämme ja puhetavassamme, mutta selvästi mielenlaadussamme ja luonteessamme. Moravialaiset ovat ystävällisempiä, iloisempia, mutta myös mietiskeleväisempiä ja tunteikkaampia. Kannattaa tulla itse kokeilemaan, sillä tätä on vaikea sanoin kuvata.
– Itse Moravia on hieno paikka asua. Tosin kaikki täällä valittavat tämän hetken tilanteesta, mutta kukaan ei näytä arvostavan sitä asiaa, että meillä on vihdoinkin vapaus valita neljänkymmenen vuoden kommunismivallan jälkeen ja että me olemme hieno kansa ja meillä on hieno kulttuurinen perintö kannettavanamme. Minä arvostan näitä asioita, ja siksi Silent Stream of Godless Elegykin on perustettu.


Bändi esittää kuitenkin musiikkiaan englannin kielellä, joka ei tunnu kovinkaan perinteikkäältä ratkaisulta. Radekilla on kuitenkin valmis selitys tähän.

– Tyypillinen kysymys… Se on melkein sama, jos kysyisi minulta, miksi en soita iloiten kansallispuvussa. Me haluamme, että musiikkimme on pelkästään noiden folk-sävelten eteenpäin viejä, ei sen kielen, mitä me puhumme. Ajattele vaikka suomalaista musiikkia. Heitä menemään sanoitukset ja katso, mitä itse musiikki on; voin lyödä vaikka vetoa, että kaikki tulee angloamerikkalaiselta pohjalta, ei suomalaisesta perinteestä. Täällä on sama juttu. Musiikkimme on sitä, mistä me tulemme, ei kieli, sillä musiikki voi toimia ilman lauluakin.
– Englanti on myös selvästikin rock-kieli: kaikki ymmärtävät, mistä me laulamme - ja onhan englanti on myös paljon soinnukkaampi ja helpompi laulaa kuin tšekin kieli. Halusimme tosin tehdä muutamia tšekinkielisiä kappaleita Relic Dancesin rajoitettuun versioon, mutta budjetti tuli tässä vaiheessa vastaan. Nyt olemme kuitenkin nauhoittamassa kolmea kappaletta tšekiksi ja yhtä puolaksi eli toiseksi slaavilaiseksi kieleksi ja aiomme julkaista EP:n, johon tulisi nämä kappaleet ja muutama uusi versio parista Relic Dancesin biisistä.


Oman kulttuurinsa arvostaminen ja esilletuominen musiikissa osoittautuukin elintärkeäksi asiaksi Radekin ja muiden jäsenten kohdalla.

– Meidän musiikkimme tulee meistä. Olemme ylpeitä siitä, mistä me tulemme ja haluamme tuoda sen esille musiikissamme. Me rakastamme kaikki kansanperinnettämme ja me rakastamme myös raskasta musiikkia, joten mikä olisi loogisempaa kuin yhdistää nämä kaksi puolta? Pidän myös todella paljon muista kaltaisistamme bändeistä kuten Orphaned Landista, Primordialista ja Moonsorrowsta. Aistin heidän musiikissaan heidän juurensa, joten ehkä kyseessä on jokin vaistomainen ja alitajunnasta kumpuava juttu.
– Me siis pidämme omaa kulttuuriamme hengissä musiikkimme kautta. Vaikka emme olekaan oikeita folkloristeja, toivomme, että voimme tällä tavalla tehdä oman osuutemme kulttuurimme ja maamme hyväksi. Olemme myös samaan aikaan muusikkoja, jotka rakastavat musiikkia, sen säveltämistä ja sen soittamista, joten tietenkin teemme tätä myös omista syistämme. Tämä on aikaa ja rahaa vievää harrastus, mutta rakastamme sitä silti…


Tšekki ei ole niitä kaikkein tunnetuimpia maita, mitä metallimusiikkiin tulee. Kysyessäni tästä ja mahdollisista tšekkiläisistä nousevista metallinimistä Radek tuntuu pillastuvan moravialaiseen tyyliin.

– En tietenkään haluaisi kehua omaa bändiämme, mutta me taidamme olla yksi johtavista metallibändeistä täällä: meidät on palkittu kahdesti Grammyilla ja levyt ovat myyneet hyvin. Muuten metallimusiikki on todella pienimuotoinen genre Tšekeissä, kyse on siis lähes pelkästään vain underground-ilmiöstä. Tähän vaikuttaa varmasti nykymaailma, missä kaikessa on kyse vain rahasta. Meidän levylafkallamme on erittäin pienet rahalliset resurssit, joten mainostaminen ulkomaisissa lehdissä ja keikkailu ulkomailla on erittäin vähäistä. Näyttääkin siltä, että meidän täytyy yrittää päästä jollekin länsimaiselle levy-yhtiölle, mutta se on vaikeaa, sillä olemme heille vain ”se yksi idästä tuleva bändi”! He julkaisevat tonneittain paskaa, mutta meille ei näytä löytyvän paikkaa…
– No, lopetetaan itkeskely. Tšekkiläisestä skenestä en osaa paljoa sanoa lukuun ottamatta lafkamme Redblackin muita bändejä: emorockia soittava Anime, jazzmetallistinen Forgotten Silence, tunnelmallinen Endless, astral corea soittava Insania, cyberrock-bändi Dark Gamballe… Näyttääkin siltä, että Tšekin skenen parhaimmiston voi löytää meidän lafkaltamme. Voi kuulostaa mainospuheelta, mutta näin vain on!
FACTS FILE
UUSIN JULKAISU HAASTATELTAESSA

Relic Dances
KOTIPAIKKA
Moravia, Tšekin tasavalta

JÄSENET
Hanka Nogolova - laulu
Pavel Hrncir - laulu
Petra Novackova - viulu
Michal Sykora - sello
Radek Hajda - kitara
Jarek Adamek - kitara
Dusan Fojtasek - basso
Michal Rak - rummut


DISKOGRAFIA
Iron 1996
Behind the Shadows 1998
Themes 2000
Relic Dances 2004
© Imperiumi MMVII. Teksti: Antti Klemi   Kuvat: Silent Stream of Godless Elegy
http://www.ssoge.com Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 3518 Palaa »