|
 |
<code> on Spikefarmin uusin kiinnitys depressiivisen black metalin saralla, mutta missä monet tämän genren yhtyeet nääntyvät omaan tylsämieliseen kahleidenraahaamiseensa, onnistuu <code> luomaan musiikistaan kollaasimaisen kuvion eri tyylilajeja ja tunnetiloja. Bändin debyytti Nouveau Gloaming odottelee julkaisuaan ja ensimmäiset levystä tippuneet arviot ovat olleet rohkaisevia, joten yhtyeen kitaristilla ja biisintekijällä Aortilla on syytä olla tyytyväinen.
– Tunnelmat ovat hyvät. Olemme kaikki erittäin ylpeitä tästä levystä, se edustaa sitä kaikkea, mitä me haimme ja vaadimme siltä. Itse halusin eniten, että levy kuulostaa rehelliseltä ja tunnelmalliselta niin sävellysten kuin tuotannonkin puolesta, ja nämä vaatimukset levy on täyttänyt erittäin hyvin. Asiat rullaavat siis tällä hetkellä hienosti.
Tavallisista treenikämppäyhtyeistä <code>n erottaa sen nimekäs kokoonpano, joka sisältää skenen kermaa niin Norjan vuonoilta kuin Englannin nummiltakin. Antaa kuitenkin Aortin kertoa bändin muotoutumisesta tarkemmin.
|
– Kokoonpano alkoi hahmottua sen jälkeen, kun minä ja Kvohst aloimme meilailla keskenämme kertoaksemme omista senaikaisista musiikkiprojekteistamme. Huomasimme jakavamme paljon samaa intohimoa ja näkemystä musiikin suhteen, joten päätimme alkaa tehdä jonkinlaista yhteistyötä. Kun kävimme tuumasta toimeen, oli hämmästyttävää, kuinka luonnollisesti luomisprosessi kävi, ja nauhoittamastamme demosta tulikin todellinen jalokivi.
– Rumpaliksi täyspitkälle löysimme AiwarikiaRin, joka siis on tunnettu legendaarisesta kädenjäljestään ensimmäisillä Ulver-levyillä, ja mies on myös ollut mukana ensimmäisessä Burzum-kokoonpanossa Samothin ja Varg Vikernesin lisäksi. Hän on yksi näitä todellisia vanhan liiton black metal -miehiä 90-luvun alkupuolelta. Tutustuin häneen yhteisen ystävämme kautta, ja vaikka moni hieno rumpali olikin kiinnostunut bändistämme, me tiesimme heti, että hän oli täydellinen jäsen bändiimme.
– Vicotnik alias Viper on taas ollut Kvohstin ystävä jo vuosia, ja hän lupautui tulla soittamaan bassoa kuultuaan demomme. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä hänen taitonsa, kokemuksensa ja luova nerokkuutensa auttoivat paljon levynteossa. Olemmekin erittäin ylpeitä tästä laajasta ja ainutlaatuisesta kokoonpanostamme. Se todella menee yli kaikkien kansallisuus- ja kategoriarajojen.
|
Tällaisia luomisvoimia voisi kuvitella olevan vaikeaa hallita, mutta <code> on Aortin mukaan löytänyt toimiva reseptin toiminnalleen.
|
– Pääasialliset voimat <code>n takana ovat minä ja Kvohst, ja me yleensä kirjoitamme biisit valmiiksi irrallaan muista. Kun olemme sitten tyytyväisiä tuloksiin, annamme kappaleet muille bändin jäsenille, jotka sitten hiovat ja jalostavat materiaalia ja lisäävät omaa persoonallisuuttaan musiikkiin. Se on erittäin rento prosessi, eli vältymme aina kireiltä vastaväitteiltä ja ”liian monta kokkia” -syndroomalta. Tämä ehkä liittyy siihen, että me kaikki olemme tarpeeksi kokeneita tietääksemme, mitä biisi tarvitsee toimiakseen hyvin. Meillä on erittäin vahva ryhmädynamiikka bändin sisällä, joka tulee kyllä kestämään tulevaisuudessakin.
|
Levyltä onkin kuultavissa paljon erilaisia muistoja ja häivähdyksiä esimerkiksi Vicotnicin Ved Buens Enden suunnalta, mutta miksikään yhtyeen jäsenten entisten bändien jämäriffikaatopaikaksi ei Nouveau Gloamingista ole; esimerkiksi yhteydet Ved Buens Endeen ovat Aortin mukaan enimmälti tiedostamattomasti syntyneitä.
|
– Voin kertoa, että ainakin tämä samankaltaisuus Ved Buens Endeen on täysi sattuma, sillä suurin osa materiaalista oli jo kirjoitettu ennen kuin Vicotnic liittyi bändiin soittamaan bassoa. Tosin hänen ilmettään ja otettaan voi löytää ympäri levyä upeiden bassoraitojen muodossa, ja jos puhutaan henkilökohtaisella tasolla, olen erittäin suuri Ved Buens Enden fanittaja, joten voi olla mahdollista, että jotenkin alitajuisesti bändin musiikki on vaikuttanut <code>n musiikkiin ja laulusuorituksiinkin.
|
Miten sitten brittiläinen ja norjalainen mielenlaatu kävivät yksiin levynteossa?
|
– Mielestäni ei ole olemassa tyypillistä englantilaista tai norjalaista mielenlaatua. Meillä kaikilla on omat erikoislaatuiset luonteenpiirteemme, ja jotenkin me kaikki pystyimme löytämään toimivan keskitien. Vaikka siis olemmekin aika eristyksissä toisistamme maantieteellisesti, meistä on tullut erittäin tiivis persoonien yhteenliittymä.
|
Jos yhtyeen kokoonpano on monikulttuurinen, oli sitä myös Nouveau Gloamingin tekeminen: bändi päätti nauhoittaa levyn Suomessa SundiCoop-studiolla, mutta miksausta varten yhtye suuntasi Norjaan. Eri lokaatiot kääntyivät kuitenkin levyn hyväksi.
|
– Nauhoittaminen Suomessa antoi meille mahdollisuuden eristäytyä kaikista ajanvietteistä ja keskittyä pelkästään olennaiseen, sillä vaikka Nouveau Gloaming ei olekaan kaikkein teknisin levy, on se silti erittäin monimutkainen tunteiden ja syvyyden tasolla. Nämä elementit täytyi siis saada vangittua tarkasti nauhalle saadaksemme homman toimimaan. Kun taas itse nauhoittamisen ja miksaamisen väliin jäi paljon aikaa, pystyimme ottamaan etäisyyttä biiseihin ja miettiä, mitä, mitä me halusimme: mitä äänimaailmassa täytyi painottaa ja mitä työntää taka-alalle.
|
HAURAAN MIELEN TIRKISTELYÄ
|
<code> on siis musiikillisesti kunnianhimoinen yhtye, mutta bändin visiot eivät jää pelkästään musiikkiin: Nouveau Gloaming on aavemaisia bändikuvia ja abstrakteja sanoituksia myöten kiemurainen ja moniselitteinen kuin peileistä rakennettu labyrintti. Tämä tulee esille jo Aortin vastauksessa, kun kysyin häneltä selitystä varsin epätavalliselle nimelle ainakin black metal -piireissä:
|
– "code" voi tarkoittaa monia eri asioita monille eri ihmisille: koodi, miten elää elämäänsä, koodit, joiden kautta elämä muotoutuu ja kukoistaa, sitovat liitot ihmisten tai ihmisten ja henkien välillä, systeemi, miten asetella symboleja vastaanottaakseen signaaleja ja viestejä… Kysymys on enemmänkin siitä, millaisen mielikuvan nimi herättää ihmisessä.
|
Aort kertoo myös <code>n visuaalisen muodon syntyneen bändin jäsenissä heränneistä mielikuvista. Tarkoituksena ei siis koskaan ollut omaksua tyypillistä black metal -käsitteistä, vaan <code> pyrki ainoastaan ymmärtämään, mitä bändin musiikki merkitsi heille visuaalisessa mielessä. Kysymykseni Nouveau Gloamingin sanoituksellisesta puolesta saa Aortin innostumaan toden teolla:
|
– Olemme erittäin kiinnostuneita ihmismielestä ja mysteereistä, sattumista ja uteliaisuudesta. Sanoitukset ovat meille kuin häiriintyneen tirkistelijän huomioita helposti särkyvästä mielestä, henkilökohtaisista heikkouksista ja elämänhalveksunnasta. Me kaadamme tunteemme ja ajatuksemme elämisestä musiikkiimme ja yritämme saada jotain selkoa asioihin. Jotkut sanat muotoutuvat lähestulkoon kuin kohtaukseksi tai dialogiksi jostakin elokuvasta. Toiset osiot taas toimivat kanavana toiseen maailmaan, ne vievät sinut jonkun vanhan joen rannoille, jossa näet ruumiiden kokoontuvan.
|
Entä sitten Saatana, tuo perushahmo black metal -lyriikoissa?
|
– Saatana taas on meille pelkästään ihmisen käyttäytymisen muoto. Se on vain sana, jonka annamme peloillemme, jotka liittyvät kuolemaan ja hirviöihin sisällämme. Meillä ei ole rajoja, kun etsimme inspiraatiota sanoituksiimme. Tämä maailma on villi sydämestään ja hullu pinnaltaan. Me emme pyri saarnaamaan tai tiedottamaan tiettyjä arvoja. Sanoitukset ovat olemassa niitä ihmisiä varten, jotka haluavat juopua niistä ja muodostaa mielikuvia niiden pohjalta. Olen varma, että jokin herää, kun kuuntelet tätä levyä. Jonkin olemassaolo, kutsutpa sitä miksi tahdot.
|
Pääasiallisesti Kvohstin raapustamat sanoitukset näyttävätkin olevan tärkeässä osassa <code>n sairaassa maailmassa. Vaikutteita Aort kertoo yhtyeen saaneen sellaisilta kynäniekoilta kuten Quincy Troupe, Allen Ginsberg, Derek Walcott, Billy Childish, Charles Bukowski sekä jopa useilta Lewis Carrollin kaltaisilta lastenkirjailijoilta. Yksin ei <code>n ole tarvinnut kuitenkaan sanallista peltoaan kyntää: The Cotton Opticin lyyrisen puolen Kvohst kursi kasaan Darkthronen Fenrizin kanssa, ja useaan kappaleeseen sanoitukset on kirjoittanut englantilainen kirjailija ja runoilija nimeltä Andrew Nicol. Aort suitsuttaakin paljon Nicolin panosta Nouveau Gloamingilla:
|
– Hän on erittäin erikoinen, outo ja luova tyyppi. Kvohst on tuntenut hänet vuosia ja aina pitänyt hänen mielenkiintoisista näkökulmistaan ja kummallisista mielikuvistaan. Hän saa lukijan siirrettyä toiseen maailmaan, ja olemme erittäin kiitollisia, että olemme saaneet työskennellä hänen kanssaan. Uskon, että suuri osa levyn tunnelmasta on velkaa Andrewn runoille.
– On hienoa saada joku metallimaailman ulkopuolelta kirjoittamaan sanoituksia, koska saat aivan uuden näkökulman elämän pimeään puoleen. Vähän kuin katsoisit kauhuelokuvaa - joskus parhaimpia leffoja ovat ne, joissa suolenpätkät eivät lennä tyypilliseen tapaan, vaan ne, jotka käsittelevät hienovaraisesti surrealistisia ja hämäriä asioita oikeassa elämässä, asioita, joita todella pelkäät. Toivottavasti kuulijat ymmärtävät tämän kuunnellessaan levyämme, sillä ainakin itseeni tällainen iskee. Aivan kuin olisimme saaneet manattua jotain esiin, kuin olisimme vaihtaneet täysin taajuutta.
|
EI PUKU PÄÄLLÄ OIKEUSSALIIN
|
Kuten alussa yhtyeen karkeasti kategorioin, on keskitempoinen ja utuisilla äänimaailmoilla täydennetty ”suicidal black metal” lähin luonnehdinta <code>n musiikille; bändillä on esimerkiksi paljon yhteistä Norjan toisille itsemurhametallisteille, Shiningille. Aort ei kuitenkaan itse voi sietää minkäänlaisia lokerointeja.
|
– Jos ihmiset saavat meidät helposti tungettua johonkin lokeroon, olemme silloin epäonnistuneet. Meitä ajaa eteenpäin halu luoda ainutlaatuisia visioita ja jotakin, joka ei liity mihinkään muuhun yhtyeeseen. Shiningilla on joitakin mielenkiintoisia elementtejä musiikissaan ja pidän paljon heidän levyistään, mutta emme löydä yhteistä muiden bändien ja <code>n välillä. Me haluamme ihmisten kuulla musiikistamme sitä, mitä he haluavat kuulla. Onneksi tähän mennessä ei löytynyt kahta arviota, jotka olisivat maininneet samat bändit liittyen meihin - ja tämä on mielestäni hyvä juttu.
– Ja mitä tulee tuohon ”suicidal black metal” -termiin: emme ole ristiretkellä promotoidaksemme depressiota tai itsemurhaa. Mielestäni synkällä musiikilla on homeopaattisesti parantava vaikutus synkkiin tuntemuksiin. Depressiivinen musiikki on kuin katarttinen kokemus minulle ja näen sen siksi erittäin positiivisena asiana. Olen aina tuntenut oloni vain iloiseksi, kun kuuntelen depressiivistä musiikkia; sehän vain tarkoittaa, etten ole yksin.
|
Entä mitkä olisivat fiilikset <code>-leirissä, jos kuulisitte jonkun tappaneen itsensä musiikkinne inspiroimana?
|
– Loppujen lopuksi me teemme vain musiikkia ja vastuumme loppuu siihen. Me emme todellakaan kävisi nössöilemään ja laittamaan pukua päälle oikeudenkäyntiä varten, kuten Judas Priest teki! Spikefarm ottakoon täyden vastuun tällaisen synkkyyden jakelemisesta ihmisten koteihin, he saavat ottaa syyn niskoilleen. Sitä paitsi heillä on paremmat lakimiehet kuin meillä!
|
Millaiselle sielulle Nouveau Gloaming sitten sopii parhaiten?
|
– Nouveau Gloamingin pitäisi upota sellaiselle ihmiselle, jolla on mielenkiintoa outoja fiiliksiä, synkkyyttä ja levottomuutta kohtaan; joka vapaaehtoisesti on valmis astumaan outoon hylättyyn talon keskellä karuja metsiä tummana ja syksyisenä yönä. Jos olet tällainen ihminen, löydät varmasti lohtua levystämme.
|
Jätämme suomalaiset etsimään tätä lohtua. Onko vielä viimeisiä sanoja ennen lähetysajan loppua?
|
| – Kiitoksia haastattelusta. Tapasin paljon hienoja ihmisiä vieraillessani nauhoitusten aikana Suomessa, joten jatkakaa black metalin tukemista älkääkä hyväksykö vääriä vaihtoehtoja. Tsekatkaa levymme ja etsiytykää kotisivullemme. Perkele!
|
|
|
