|
 |
Karhula on varsin pieni kaupunki Kotkan kupeessa. Keskustassa seisovat pikkukaupungille tyypillisesti ruokamarketit, apteekit ja monet baarit. Näistä rokeimpana kuppilana tunnetaan Sam’s Pub, joka tarjoilee livemusiikkia miltei joka viikonloppu. Samainen paikka on myös Karhulan metalliskenen kantapaikka, jonne kerääntyvät Omnium Gatherumin, Kaihoron ja, tietenkin, Total Devastationin jäsenet. Asiaa tuntemattomalle kerrottakoon, että kyseessä ovat hyvin pitkälti samat miehet, jotka vaikuttavat useimmissa yhtyeissä. Loskaisena tammikuun lauantaina on Sam’s Pubissa kuhinaa, sillä Kotka-Karhulan toinen suuruus, Omnium Gatherum, on keikalla. Paikalla on luonnollisesti suuri osa myös muiden bändien edustajia. Tässä tilanteessa istummekin nauhurin ympärille Harri sekä Jarmo Pikan kanssa (molemmat miehet vaikuttavat myös Omnium Gatherumissa).
|
Total Devastation perustettiin vuonna 1998 Lauri Pikan sekä vokalisti Jaakko Heinosen toimesta. Bändi keräsi pian rosteriinsa Pikan veljespataljoonan - Lauri hoiti koneet, Jarmo rummut ja Harri kitaran. Bändiä täydennettiin vuosien varrella vielä identtisillä Hakulin veljeksillä: Saku kitaran varressa, Pasi basson.
|
Yhtye julkaisi neljän vuoden sisään viisi demoa, kunnes bändille pamahti sopimus suomalaisen Firebox-yhtiön kanssa. Vuonna 2003 näki päivänvalon debyytti Roadmap of Pain, ja nyt pari vuotta myöhemmin on tiskiin tulossa bändin kakkoslevy, Reclusion.
|
|
Keskustelu alkaa pohdiskelulla Karhulan olemassaolon syistä. Pieni kaupunki on syntynyt teollisuuden ympärille. Tehtaiden varjosta on hyvä ponnistaa raskaan musiikin kanssa, ja epäilemättä kaupunki on vaikuttanut hieman Total Devastationin musiikilliseen muotoon. Uuden levyn nimi on ”Reclusion”, jonka voisi suomentaa vapaasti muotoon ”erakoituminen”. Harri nauraakin, että vähän erakoinahan täällä Karhulassa elellään.
|
|
H: Levyn nimi tuli jo edellisen levyn nauhotuksissa. Savonlinnassa tehtiin levyä, ja katseltiin Papillonia. Siinähän tämä kaveri (Steve McQueen) jäi eristyksiin, ja siitä tuli tuo levyn nimi. Papilloniahan oli jo edellisen levyn sisäkansissa. Teema jatkuu siis tälläkin levyllä, vaikkei se mikään teemalevy olekaan. Onhan tuolla levyllä samanniminen kappale, joka oli ensimmäisiä uusia kappaleita. Aika eristyksissähän täällä ollaan, hyvässä mielessä totta kai. Katsellaan toistemme bändejä, Sami (Sam’s pubin omistaja) saattaa soittaa jotain omia raakiledemojamme ja mietitään seuraavaa levyä näin kärjistettynä. Mutta kappaleiden sanoitukset ovat sitten enemmän ihmismielen juttuja.
|
Eli onko sanoituksissa kuitenkaan mitään punaista lankaa? Teillähän toimii hovisanoittajana Ville Heiskanen.
|
|
J: On siellä kai jonkinlainen. Minäkin tein yhteen biisiin sanoitukset. Tai kahteen, mutta toinen kappale ei tullut levylle.
|
|
H: Tällä kertaa levylle on peräti viisi henkilöä tehnyt sanoituksia, mutta pääasiassa kuitenkin Ville Heiskanen.
|
|
J: Eli ei niissä varmasti ole mitään varsin selkeää punaista lankaa. Tuskin kukaan on tiennyt, mitä toinen on kirjoittanut.
|
Biossa luki myös, että Frighteners–leffa oli kova inspiraatio yhtyeelle joskus aikoinaan, ja nyt Papillon on antanut yhtyeelle inspiraatiota. Ovatko elokuvat yhtyeelle tärkeitä?
|
|
H: Kyllähän elokuvista inspiraatiota tulee, samalla tavalla kuin musiikistakin. Vaikutteita kerääntyy varsin laidasta laitaan. Veikkaan että meidän vokalistien, Jaakon ja Laurin, sanoituksiin ovat leffat vaikuttaneet hyvin paljon. Myös Heiskasen juttuihin epäilemättä.
|
|
J: Leffat ovat suuria vaikutteita, sekä toki erilaiset dokumentit vaikuttavat sanoituksiin.
|
Eli elokuvan tunnelma voi olla lähinnä se musiikkia inspiroiva elementti, ja Harri kehuu ohimennen Entombedin tapaa käyttää elokuvasampleja. Vaikka Total Devastation ei leffasamplauksia erityisesti musiikissaan viljelekään, ovat koneet silti levyllä hyvin vahvasti läsnä. Koneiden rooli oli uudella levyllä hyvin vahva, mutta niitä ei tuotu yhtä vahvasti pintaan kuin edellisellä levyllä. Konemeininki on varta vasten pyritty säilyttämään.
|
|
H: Joo, kyllä se on olennainen osa yhtyettä. Siitähän se on osittain lähtenytkin, kun aluksi ei ollut tarpeeksi soittajia ja rummutkin tehtiin koneella. Kaikki kuulosti paljon koneellisemmalta tuolloin. Kosketinosastoa, kolinaa ja konehärveliä on kuitenkin vielä mukana ihan hyvin.
|
Tämän levyn kirjoitusprosessi erosi melko tavalla aikaisemman levyn tekemisestä. Nyt bändi ei voinut enää napata aikaisemmilta demoilta kappaleita kuten Roadmap of Painilla, vaan kaikki materiaali on aivan uutta.
|
|
J: Tässä ovat kaikki jäsenet tehneet kappaleita, Hakulin veljekset ovat olleet tuotteliaampia. Pasin ja Sakun osuus tällä levyllä on paljon suurempi kuin edellisellä levyllä.
|
|
H: Tyhjältä pöydältähän me lähdettiin tähän levyyn. Kirjoitettiin kappaleita ilman mitään aikaisempaa materiaalia. Hakuleilla oli jotain nauhoja, jotka he toivat treenikämpälle. Niitä sitten kuunneltiin ja lähdettiin työstämään uutta materiaalia. Laurin kanssa kasailtiin konepohjia ja reenikämpällä hiottiin heviä.
|
Vaikka kaikki kirjoittivat materiaalia, on levy silti hyvin yhtenäisen kuuloinen. Syy tähän on kappalemateriaalin tarkka valitseminen.
|
|
H: No jotain kappaleita jäi pois, ja Hakuleilla oli materiaalia, jota ei ehditty työstämään. Eli siitä jäi varmaankin ne kaikista erilaisimmat kappaleet pois.
|
|
J: Pelkästään Hakuleiden kappaleista olisi saanut tehtyä jo erillisen levyn, heillä sitä materiaalia tulee jatkuvalla syötöllä.
|
|
H: Levyltä jäi yksi hidas kappale pois, joka olisi varmasti hidastanut koko levyä liikaa. Äänitettiin ja miksattiin biisi kuitenkin loppuun asti.
|
Miesten mukaan Hakulin veljeksiltä materiaalia syntyy melko tavalla, jota ei toki kaikkea ruveta levylle ahtamaan. Biisien synnytys oli siis varsin kivutonta puuhaa, ja materiaalia bändi hioi kaikkiaan puolitoista vuotta. Lisäksi levylle päätyi muutama varsin uusi kappale, jotka tuntuvat Jarmon mukaan levyn kovimmalta materiaalilta. Ehkä juuri sen vuoksi, ettei niitä ehditty hiomaan puhki. Kiire ei silti missään vaiheessa tullut, vaikka kappaleita sovitettiin vielä viime metreillä ennen studioon astumista.
|
Studioksi valikoitui Janne Saksan Sound Supreme, jossa muun muassa Mokoma joutui koville Jannen toimista. Mies ei tuntenut armoa Total Devastationinkaan kohdalla, vaan laittoi yhtyeen hommiin.
|
|
H: Kyllähän se sanoi, että hyvin rummutettu, mutta rummuta uudestaan.
|
|
J: Niin, kyllähän sen itsekin huomasi, että nauhoitusvaiheessa on hyvä olla tiukkana. Ja silloin vedetään uusiksi, jos on tarvetta. Janne oli tarpeeksi tarkka siinä hommassa.
|
|
H: Varmasti oltaisiin itse päästetty läpi jotain sellaista, jota se ei olisi. Hyvä vain että oli jämpti.
|
Päättikö Saksa myös siitä, mitä kappaleita levylle tulisi laittaa?
|
|
H: No ei, mutta kyllä me häneltäkin mielipidettä kysyimme. Kysyimme, oliko siellä hänen mielestä heikkoja biisejä joukossa, ja miehen mukaan ”kaikissa kappaleissa on puolensa”. Siitäkin kappaleesta, joka jäi levyltä pois, Janne sanoi melkein nukahtaneensa kappaleen bassoja nauhoitettaessa. Se vähän antoi osviittaa, ettei kappale päädy levylle.
|
|
J: Ja olihan se myös meidän mielipide vähän sinne suuntaan jo ennen studioon menoakin.
|
Muuten reissu taisi ollakin suhteellisen vaivaton. Jarmollakin taisi mennä rummut sisään alle parissa päivässä?
|
|
J: No rumpunauhoituksen aloitettiin perjantaina, katsottiin soundit, ja lauantaina laitettiin suurin osa tavaroista purkkiin. Ja yksi biisi taisi jäädä sunnuntaille. Kitarat ja bassotkin meni nopsasti nauhalle. Keskiviikkona taisi olla jo kaikki kitarat ja bassotkin nauhalla.
|
|
H: Periaatteessa torstaina oli jo kaikki pohjat. Tosi nopeasti mentiin.
|
J: Lauluissakin meni samanmittainen sessio. Sitä varten varattiin tarkoituksella aikaa, koska on eri juttu soittaa äänihuulia kuin kieliä.
|
Uusi levy tuntuu huomattavasti dynaamisemmalta tekeleeltä kuin aikaisempi levy, ja Well of the dead –kappaleen upea piano-outro on hätkähdyttävän kaunista tavaraa kaikessa herkkyydessään. Eli tässäkö se on se Neurosis–vaikute, josta oli puhetta myös yhtyeen biossa?
H: Olihan tuossa edelliselläkin levyllä kolme hidasta kappaletta. Ei ehkä ihan hyvä hyvin tehtyjä. Ensimmäiselläkin levyllä haluttiin hidastella ihan tietoisesti, mutta tämä oli ehkä ensimmäinen todella onnistunut hidas kappale. En tiedä, onko siinä sitten Neurosista, vaikka hitautta on. Ehkei niinkään saman tyylistä, mutta ehkä saman henkistä.
Pohdittaessa niitä olennaisimpia eroja yhtyeen kahden täyspitkän levyn välillä menevät yhtyeen jäsenet varsin pitkälle samoja linjoja pitkin. Kaikki nyökyttelevät Reclusionin olevan Roadmap Of Painia monipuolisempi levy. Myös tässä vaiheessa keskusteluun mukaan lyöttäytynyt vokalisti Jaakko Heinonen. Lisäksi suurin ero löytyykin miesten mukaan bändisoitannasta.
|
 |
|
Jaakko: Tämä on monipuolisempaa tavaraa. Miten eroaa - aika vaikea kysymys... Paljon vaihtelevampia biisejä, eka levy oli tylsempi. Tässä on paljon enemmän elementtejä.
|
|
J: Suurin ero on minun mielestä siinä, että kaikki biisit on tehty bändille.
|
|
Jaakko: Joo. Jarmo pakotettiin ekalla levyllä soittamaan meidän mielen mukaisesti. Sulla ei ollut samanlaista vapautta kuin tällä levyllä. Nyt Jarmo sai tehdä oman osansa kuten halusi. Eri meininkihän tällä levyllä on kuin edellisellä.
|
|
H: Sillä edellisellä levyllä oli ne demobiisit, jotka äänitettiin uudestaan.
|
|
Jaakko: Käytettiin ehkä liiankin suoraan niitä pohjina.
|
|
H: Ja niissä oli ne konerummut, jotka olivat aika jäykät.
|
|
J: Yritin sitten liikaa tehdä samalla tavoin, en sovittanut niitä rumpuja yhtään uusiksi.
|
|
H: Rumpujen osalta on ehkä suurin muutos.
|
|
J: Ja kitarat ovat elävämpiä, mutta rummuissa taitaa olla se suurin muutos.
|
Keikkailukin on epäilemättä vaikuttanut positiivisesti bändin sointiin. Teillähän ei ollut kovinkaan montaa keikkaa soitettuna, kun julkaisitte Roadmapin?
|
|
H: Ei niitä paljoa ollut, varmasti kymmenen korkeintaan, ja nekin oli tavallaan hutiloituja keikkoja, ei ollenkaan niin hyvin treenattuja. Kyllä sekin varmasti vaikuttaa, kun ollaan soitettu niin paljon yhdessä.
|
|
Jaakko: Ollaan ylipäätään oltu tekemissä toisemme kanssa paljon enemmän. Eipä siinä liikaa tullut toisiamme nähtyä alkuvaiheessa.
|
|
J: Aluksihan me oltiin Hakuleiden kanssa semmoisia työjuhtia, meidän palkattiin ilman palkkaa soittajiksi.
|
|
Jaakko: Keikkojen myötä meistä tuli sitten huomattavasti yhtenäisempiä.
|
|
J: Ja Hakuleiden uudet biisit olivat ne ainoat kappaleet, joita soitettiin keikoilla.
|
 |
Roadmap of Painin tueksi soititte paljon keikkoja, lämppäsitte montaa eri bändiä ja kiersitte useita festareita. Jäikö tuosta kiertämisestä mitään erityistä vetoa ylitse muiden?
Jaakko: Entombedin lämppäys oli kyllä henkilökohtainen kohokohta.
H: Olin aikeissa ostaa lippua Helsingin keikalle, kun saatiin tietää, että seuraavana päivänä päästään Tampereelle lämppäämään. Ei tarvinnut sitten lippua ostaa. Soitettiin vaan parikymmentä minuuttia, mutta se oli hyvä keikka.
|
|
Jaakko: Aivan, jengi ei päässyt tylsistymään.
|
|
H: Kyllä se Entombed-keikka oli sellainen mieluisin.
|
|
J: Ja Rotten Sound -lämppäys keikka aikanaan DBTL-festareilla 2001 oli kova kanssa, kun ottaa huomioon, että taisi olla meidän toinen keikka.
|
Rotiskon G on mukana levyllä vetämässä parit vierasvokaalit. Saitteko idean pyytää miestä mukaan juuri näiden yhteisten keikkojen vuoksi?
|
|
H: Joo, se oli Riemufestivaali-keikkojen yhteydessä tammikuussa 2004. Silloin puhuttiin insinöörikoulutuksesta ja muusta, ja sitten kysyttiinkin, että tuletko laulamaan meidän levylle. Ja heti Keijo alkoi miettiä, milloin pääsisi tulemaan. Eihän hänellä ollut matkaa Tampereelta Hämeenlinnaan kuin joku 70 kilsaa. Örinä lähti mieheltä helposti. Taisi ajomatkalla jo availla ääntään.
|
Minkälainen suhde on ollut Fireboxiin? Oletteko saaneet vapaudet tehdä juuri niin kuin parhaaksi näette?
|
|
H: Vapaudet ovat olleet hyvin laajat.
|
|
Jaakko: Vapaammat ei juuri voisi enää olla.
|
|
H: Ne taisivat vähän yllättyä tästä levystä. Tuli kyselyä, että milläs tätä levyä lähdetään markkinoimaan, onko tää jotain progea? Siltä kannalta on ollut hyvät vapaudet.
|
|
Jaakko: Juu, siellä ei ainakaan määräillä millään tavoin.
|
|
H: Sillä tavallahan se pitää ollakin, että levy-yhtiö antaa täyden luottamuksen. Oli hyvät resurssit tehdä levyä. Saatiin tehdä rauhassa, vaikka tehtiinkin aika vauhdilla. Varmasti alitettiin kaikki budjetit.
|
Leppoisat Total Devastation –miehet vastailevat vielä lopuksi hyvin mielellään pieneen ”kappale kappaleelta” –analyysiin koskien Reclusionia. Jokainen, jolla vain jotain sanottavaa on, heittää kappaleista kommenttejaan. Etenemme levyn biisijärjestyksen mukaan.
|
|
J: Mulla tulee ekana mieleen, että kukas se oli lukenut Blabbermouthista kahden ekan riffin kuulostavan aivan Mastodonilta? No ei se nyt niin paljoa kuulosta. Varmaan toka kappale, joka on tehty, ja biisilistaa muovatessa se päätyi levyn avaukseksi. Ihan hyvä niin. Ei ollut mitenkään suunniteltu eka biisi.
|
|
Jaakko: Sopii hyvin levyn alkuun. Taisi olla ekoja uusia biisejä, joita soitettiin livenä jo ennen levyn nauhoituksia.
|
|
H: Slayer–tyyppinen hyvä biisi.
|
|
J: Siitä tulee mieleen Reign in Blood –aikojen Slayer, ainakin näistä alkupään riffeistä. Ihan hyvä.
|
|
Jaakko: Kappale, josta ihmiset ovat pitäneet kovasti keikoillakin.
|
|
H: Siinä on sellainen Megadeth–henkinen alkuriffi.
|
|
Jaakko: Megadeth-henkinen, ja Tripodien aika –sarjaan perustuva.
|
|
H: Aivan, tai sitten sen voi rinnastaa sotateemaan. Biisinä levyn parhaimmistoa.
|
|
J: Sinänsä kumma biisi, että ennen nauhoitusta siitä ajatteli, ettei tämmöistä biisiä voi edes nauhoittaa. Kuulosti niin häröltä. Sitten nauhalta kuullessa se toimi tosi hyvin.
|
|
Jaakko: Noussut miltei henkilökohtaiseksi suosikiksi tältä levyltä.
|
|
Jaakko: Tuntui heti alkuun selkeältä, lähestulkoon ykkösbiisiltä, johon se videokin päädyttiin tekemään.
|
|
H: Ja vanhin biisi tällä levyllä.
|
|
Jaakko: Joo, soitettu jo pitkään ennen levyn tekemistä.
|
|
J: Levyn paras videobiisi.
|
|
J: Nopea biisi, alkaa hyvin.
|
|
Jaakko: levyn ehkä nopein räväytys.
|
|
H: Suoraviivainen, vähän Napalm Deathiakin joukossa. Mitä siitä osaa sanoa, ehkä ihan hyvä keikan aloitusbiisi.
|
|
H: JJarmon tekemät sanat, vähän hitaampaa jyräystä.
|
|
J: Siinä on Keijoa ja punkkikomppi.
|
|
Jaakko: Helposti omaksuttava hittikertosäe.
|
|
J: Ja yksi välikohta, jonka joutui kuuntelemaan muutaman kerran, ennen kuin se avautui.
|
|
H: Hieman Mastodon-henkinen biisi.
|
|
Jaakko: Juuri, siinä Mastodon toimi vaikuttajana.
|
|
J: Ja aika vahvaa Morbid Angel –vaikutetta.
|
|
H: Kappale, joka tehtiin hyvin pitkälti yksissä treeneissä.
|
|
J: Ja Sakun cowboy-henkinen soolo mersissä myöskin.
|
|
H: Balladimeinki, piano-loppu. Markus Haimelin soitteli pianon nauhalle 2004 pääsiäisenä Tommi Rönkönharjun olohuoneessa.
|
|
Jaakko: Varsinkin se loppu on koko biisin kohokohta.
|
|
J: Lauri äänitti kappaleen laulut aika vauhdikkaasti keskellä yötä Jaakon ollessa laulukopissa. Janne Saksa piti pro-toolsin pikakurssin ennen kotiinlähtöään tuona iltana.
|
|
Jaakko: Ei sitä kyllä huomaa.
|
|
H: Nopea, lyhyehkö runttaus.
|
|
J: Tulee vähän mieleen Strapping Young Lad, vaikka se nyt ei niin suoranaisesti samaa kamaa ole. Siinä on hieman samaa henkeä.
|
Jaakko: Aktiivinen tappelubiisi, siitä kertoo ne sanatkin. Sanoittamani biisi, olen tuonut korteni kekoon.
|
Bleeding Time
J: Se on hyvä eka tai viimeinen biisi, joten meni viimeiseksi.
Jaakko: Pain Confessorin Make piti tästä kappaleesta todella paljon.
H: Se muisti kappaleen nimen vielä jälkikäteenkin. Lauri heittää Chuck Billy –henkistä örinää.
J: Levyn parhaita biisejä. Parhaassa kolmanneksessa.
H: Saamaltasi promolta muuten puuttuu se Autopsy-coveri, varsin onnistunut versio saatiin omasta mielestämme siitäkin.
Analyysin myötä päättyy haastiksemme, ja hieman myöhemmin lavalle kipuaa Omnium Gatherum vetämään kotikentälleen täyslaidallisen metallia. |
 |
|
|
