One Desire

One Desire sekoittaa Def Leppardin siirappisuuden, Bon Jovin pehmeyden ja Judas Priestin Turbo-levyllä vallinneen poppisyntikoilla kuorrutetun melohevin ja muokkaa sopasta omanlaisensa seoksen. Tuloksena on 24. maaliskuuta päivänvalon nähnyt One Desire -nimeä kantava esikoistäyspitkä. Bändin yhteisrundi Eclipsen kanssa on alkamassa muutaman päivän kuluttua ja kiirettä piisaa, mutta siitä huolimatta yhtyeen perustaja Ossi Sivulalla oli aikaa juttutuokiota varten. Tahdonkin jo tässä vaiheessa kiittää joustavasta aikataulusta, jonka myötä haastattelu toteutui.

ONE DESIRE – PEHMEYTTÄ JA MELODIAA

Haastattelua käydessä Sivula on juuri noussut Ruotsin-laivaan yhtyeen basisti Jonas Kuhlbergin kanssa, ja kuuluvuusongelmat meinasivat hetkittäin varjostaa keskustelun kulkua. Loppu hyvin kaikki hyvin, ja maaliin päästiin. Vaihdettuamme nopeat kuulumiset tahdon ensimmäisenä tietää, kuinka bändin nimi muuttui alkuaikoina vallinneesta OD:sta lopulliseen One Desire -muotoon. Sivula aloittaa:

– Remmihän meillä on muuttunut jo useampaan otteeseen minua lukuun ottamatta, ja tuona aikana oltiin vain OD. Sen nimen kanssa saattoi vähän miettiä, että mitähän nuo kirjaimet nyt sitten oikein tarkoittaa, vaikka ei sillä oikein ikinä ollut mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Minua on sanottu pikkupojasta lähtien OD:ksi, se oli nimen idea. Sitten ajateltiin, että keksitäänpä jonkinlainen merkitys noille kirjaimille. Minä otin sitten illan tehtäväksi keksiä jotain. Tulin sitten One Desire -nimen kanssa esille ja se sopi kaikille. Se oli siinä sen enempää sitä oikeastaan miettimättä. Logohan meillä oli hyvä ja hieno ja ne haluttiin säilyttää, vaikka nimeä muutettiinkin.

One Desire, tai siis OD, perustettiin vuonna 2012. Yhtyeen alkuvuosiin kuului useita miehistömuutoksia. Kemiasyiden sijaan esille ovat nousseet prioriteettikysymykset.

– Sen tietää kyllä heti, että jos kemia ei toimi ja jos homma ei lähde, niin se ei vain lähde. Silloin ei viitsi ollenkaan käyttää aikaa sellaiseen, jos homma ei pelitä kemiatasolla. Syynä miehistömuutoksiin saattoi enemmänkin olla prioriteetit ja näkemyserot, että miten kukin suhtautuu bändiin ja jaksaa ja voi panostaa siihen. Jos yksi haluaa laittaa kaiken likoon ja toinen on vähän puolitehoisesti, niin eipä se toimi.

Yhtyeen musiikkityyliäkään ei tarvinnut ammentaa ja etsiä kovin kaukaa, vaan palaset loksahtelivat luonnollisesti kohdilleen. Sivula jatkaa:

– Mulla oli heti alussa ideana se, että haluaisin tehdä melodisen hard rock -albumin. Mä oon suunnaton melorockin diggari. Survivor ja sen sellaiset on ollut aina lähellä sydäntä. Sitten aloin tuttujen kavereiden ja soittajien kanssa ruuvaamaan biisejä. Vasta pienen hiljaisuuden jälkeen alettiin tosissaan vääntää, kun Jimmy (Westerlund, kitara) löytyi tuottamaan ja Andrékin (Linman, laulu) tuli kuvioihin. Kaikilla oli musamaku aika samanlainen ja Jimmyn soundimaailma toi vielä lisää kaupallista poppisävyä. Siitäpä se ajatus sitten lähti. Tai ainakin sillä on päästy nyt tähän asti.

Menneisyydestä nykyhetkeen ja Tampereen Pakkahuoneelle, jossa One Desire debytoi ensimmäisen kerran konserttilavoilla. Joku voisikin mainita bändin aloittaneen suoraan huipulta, mitä tulee maamme konserttisalien suhteen. Keikka jätti Sivulan mukaan mitä mainioimman fiiliksen.

– Me soitettiin seitsemän biisiä Tampereella. Mennään samalla settilistalla itse asiassa koko tämä Euroopan-rupeama, minne lähdettiin. Se oli tosi hyvä keikka. Me treenattiin ihan mielenvikaisesti pari viimeistä viikkoa ja tehtiin hommaa kondikseen. Yleisön vastaanotto oli todella, todella hyvä, Sivula painottaa.

– Brother Firetriben kanssa oli tosi hyvä toteuttaa tämä keikka, koska ne on vanhoja tuttuja ja tosi iso suosikkibändi itselleni. Tupa oli aika lailla täynnä ja bändi mielestäni toimi pieniä virheitä lukuun ottamatta todella hyvin. Mikäli niitä nyt virheeksi voi kutsua. Ehkä pikkuista hakemista ennemminkin. Yleisöähän se ei näyttänyt kiinnostavan yhtään, vaikka soittamisessa olisikin tapahtunut virhe siellä tai täällä. Voisi varmaan sanoa, että aika huipulta aloitettiin, ja tähän päälle vielä muutamaksi viikoksi Eurooppaan, tyytyväinen Sivula summaa.

One Desire nähdään Suomessa seuraavan kerran Helsingin Virgin Oilissa 27. toukokuuta. 

 

LEVYTYSTÄ, KUVAUKSIA JA PILLASTUNUT PASTORI

One Desire -esikoislevy on kerännyt enimmäkseen positiivista palautetta. Bändi teki sopimuksen italialaisen Frontiers Musicn kanssa vuonna 2015. Levy-yhtiön puolesta kysyntää oli kovasti ennen bändin nykyistä muotoa. Myös pöytälaatikon kätköihin jäi aihioita tulevaisuutta ajatellen.

– Siinähän kävi silleen, että meillähän oli jo biisejä valmiina ennen Andrén liittymistä. Me oltiin vielä vanhalla OD-miehityksellä ja me saatiin jo silloin huomiota tältä levy-yhtiöltä. Meillä oli silloin vielä brasilialainen Dan Vasc laulajana. Meillä oli miksausta ja viimeistelyä vaille levy valmis, mutta se kaatui, kun Dan päätti ottaa hatkat. Danin seuraajaksi tuli André ja me jouduttiin aloittaan vähän kuin alusta, koska hän toi mukanaan niin paljon hyviä biisejä, joita alettiin sitten sorvaamaan. Me saatiin levy-yhtiöltä noin vuosi lisäaikaa työstämiselle. Me saatiin sinä aikana toimitettua heille niin hyviä biisejä, etteivät he ottaneet viivästyksestä nokkiinsa.

– Vanhasta matskusta tuli oikeastaan vain kaksi kappaletta käyttöön. Loput One Desire -levyn biiseistä tuli Andrélta ja Jimmyltä. Myös Eclipsen Erik Mårtensson on tehnyt pari kappaletta. Levyllä on monta monessa, otettiin mielestämme vain parhaista parhaat.

Seuraavaksi siirrymme positiivista palautetta keränneen Apologize-musiikkivideon pariin, joka kuvattiin Lapväärtin kirkossa. Kuvaussessioista jäi onnistuneen videon lisäksi mieleen pirunmoinen kylmyys.

– Videon idea lähti siitä, että Jimmyn hyvä ystävä on sieltä seudulta ja Jimmy itse on mennyt naimisiin samassa kirkossa. Sitten pyydettiin Ville Juurikkala kuvaamaan ja hänhän lähti aivan innoissaan sitä tekemään, kun kerrottiin videon ideasta. Sitten sovittiin kirkkoherran kanssa päivät kuvauksia varten. Ainoa mikä siinä oli vähän huonoa, oli sää ja se kirkko oli vähän pakkasen puolella. Voi luoja, että siellä oli kylmä! Se näkyykin hyvin siinä videossa, koska ne hengityshöyryt on ihan aitoja.

Vaikka musiikkivideo on saanut laajalti positiivista palautetta osakseen, jäi tietyillä tahoilla myös jotain hampaankoloon. Sivula:

– Videon julkaisun jälkeen kirkon oma pastori olikin sitä mieltä, ettei biisi ollutkaan sovelias kuvattavaksi kirkossa. Biisissähän lauletaan, että en pyydä anteeksi. Hän oli sitten kääntänyt sen virheellisesti, että emme anna anteeksi. Ja Raamatussahan käsketään antaa anteeksi. Tää polemiikki ei suinkaan ole vieläkään loppunut, siitä kirjoitetaan vieläkin Pohjanmaalla lehdissä. Lapväärtissä on nyt tehty päätös, ettei kirkossa saa enää kuvata musiikkivideoita. Me oltiin ensimmäinen ja viimeinen sillä asialla.

One Desireä on uutisoitu pitkän aikaa vahvasti Sturm Und Drang -kärjellä, vaikka yhteys kyseiseen bändiin on vain André Linmanin varassa. Kysynkin seuraavaksi, kuinka Sivula itse kokee uutisotsikot.

– Mulle se on täysin fine. Totta kai mä tiesin, että ne Sturm Und Drang -kortit käytetään ensimmäisenä. Mun mielestä se on täysin luonnollista, että Andrésta kirjoitetaan, koska hänhän oli julkisuudesta pois koko tän ajan, kun Sturm Und Drang kuopattiin. Mutta, kuitenkin, se alkaa minun mielestä jo vähän hiipumaan silleen, että nyt aletaan jopa puhumaan ihan One Desirestä. Mä uskon, että se alkuhype alkaa vähän unohtumaan, ja että sitten porukka huomaa, että nyt tehdään nimenomaan One Desireä. Bändi ei oo ehkä Andrén tekemä juttu, mutta hänhän on tosi isossa roolissa. Onhan se mun hyväksyttävä, mähän hänet bändiin pyysin, hän naurahtaa.

Haastattelun lähestyessä loppua otan vielä puheeksi näillä näppäimillä alkavan Euroopan-kiertueen Eclipsen kanssa. Kovan treenin lisäksi on kalenteri täyttynyt viime aikoina monenlaisesta toiminnasta. Rundille saatiin mukaan myös kosketinsoittaja Kalajoelta.

– Kovan treenauksen lisäksi on tehty jonkin verran laitehankintoja. Mä oon ollut rundeilla backline-teknikkona muille bändeille, joten tiedän aika hyvin, miten tää homma menee. Sittenhän on vielä muut hommat tän bänditoiminnan lisäksi, jotka on vaatinut vähän säätämistä. Mä toimin pyroteknikkona Pyromanilla, Jonas opettaa bassonsoittoa säännöllisesti. Duunien puolesta on siis pitänyt vähän hakea tätä rundin paikkaa, mutta nyt on kaikki hyvin ja menossa ollaan. Ei tässä enää pakkiakaan voi ottaa.

– Kiipparisti on Antti Roslander Kalajoelta. André on soittanut akustisia iltoja eräässä kalajokelaisessa pubissa ja tutustunut häneen. Hän lähti mukaan mielellään.

Sivula on bändin ydinnelikosta ainoa, joka ei puhu äidinkielenään ruotsia. Tämähän ei tokikaan ole este mihinkään, ja Sivula itse suhtautuu asiaan varsin leppoisasti. Hän kertoo:

– En puhu äidinkielenäni ruotsia. Toki ymmärrän sitä ja opin tässä samalla koko ajan lisää. Nykyään mua ei voida enää haukkua ruotsiksi bändin sisällä. Ruotsin opiskelu jäi koulussa vähän vähälle, mutta se on ollutta ja mennyttä. Muut jätkät puhuu sujuvasti suomea. Ei tässä ulkopuolista oloa ole. Englantia kuitenkin joudutaan kaikki puhumaan ulkomailla.

Loppuun pakollisten terveisien sijaan Sivula summaa elämässä parhaat asiat juuri nyt. Lista syntyy nopeasti.

– Odotan suunnattomasti tulevaa ja että mihin tämä kortti niin sanotusti kääntyy. Diggaan myös suunnattomasti mun rouvasta ja lapsista, nehän ovat päällimmäisenä. Kyllä mä nautin tällä hetkellä olostani ja hyvin menee. Perhe, musiikki ja tuleva, siinäpä ne tärkeimmät ovat.

FACTS FILE
UUSIN JULKAISU HAASTATELTAESSA

One Desire
KOTIPAIKKA
Pohjanmaa/Uusimaa

JÄSENET
Jimmy Westerlund – kitara
André Linman – laulu
Ossi Sivula – rummut
Jonas Kuhlberg – basso


DISKOGRAFIA
One Desire 2017
© Imperiumi MMVII. Teksti: Samuli Keskitalo   Kuvat: Frontiers Music, Warner Music Live
http://www.onedesire.net/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 2949 Palaa »