Festariraportti: Turku Saatanalle V

Natsikeikaksi, kansallissosialisten värväystapahtumaksi ja ties miksi kutsuttu Turku Saatanalle V -tapahtuma herätti paljon polemiikkia puolesta ja vastaan jo hyvissä ajoin ennen tapahtumapäivää.

Paskamyrskyn piirteitä herättänyt kaksipäiväinen sisäfestari osoittautui kuitenkin tuttuun tapaan varsin sisäsiistiksi ja ennen kaikkea pääosin hyvin käyttäytyneiden metallipäiden kokoontumistapahtumaksi, jossa pahuus ei muodostunutkaan Adolf Hitlerin muotokuvaksi tahi Saatanan konkretisoitumiseksi.

Oliko tapahtuman toteutuminen muuttuneiden bändijärjestelyiden jälkeen siis lopulta erävoitto vasemmistoanarkisteille ja nöyrä tappio oikeistolaismieliselle metalliveljeysarmeijalle? Vai kenties symbolinen niskalenkki keikkaa järjestäneelle Metallihelvetille, jonka tapahtuma sai keskustelusta ja paheksunnasta huolimatta - niistä varsinaisista ongelmista puhumattakaan - talon täyteen väkeä? Ainakin myydyt liput puhuvat puolestaan.

"Lauantai oli lähes loppuunmyyty, oisko parikymmentä lippua jäänyt ovelle", kommentoi Metallihelvetin Jussi Helenius. "Perjantainakin bändit soittivat reilusti yli 300 maksaneen katsojan edessä. Lauantain lipunmyyntiä taisi buustata vielä loppumetreillä viime hetken bändivaihdos, kun Archgoat korvasi sairastumisen vuoksi perumaan joutuneen Korgonthurusin."

 

VIHTAHOUSUN MONET KASVOT

Tuttuun tapaan perjantai oli kahdesta illasta orkesterin verran lyhyempi. Ovien avaajana toimi hyvinkääläinen pitkän linjan orkesteri, joka veti perusvarman ja tasavahvan esiintymisen ilman suuria yllätyksiä. Azaghal (oik.) onkin tunnettu kotimaisena tasaisena raskaan työn raatajana, joka hoitaa hommansa kotiin ilman show-eleitä. Näin myös tällä erää. Oliko kyse sitten keskisormen näytöstä tapahtumaa vastustaville tahoille vai muunlainen kannanotto, mutta mukaan oli lisätty "ajankohtaista rekrytointimateriaalia Absurd-coverin muodossa", kuten kollega Koskipää asiaa luonnehti.


Vuosien tauon jälkeen paluun tehnyt IC Rex (yllä) teki keikan tuoreen Tulen jumalat -levyn myötä. "Bändi loi tunnelmaa heti väliajalla ottamalla yleisö omaksi. Keikkaa valmisteltiin huolellisesti, eikä valistuneen yleisön tarvinnutkaan pettyä. Materiaali oli vahvaa ja väkevää, kuten odottaa saattoi. Tunnelma, omistautuneisuus ja melodiat pitivät otteessaan. Uhrilahjoja annettiin ja taika piti otteessaan loppuun saakka", kommentoi Koskipää heti keikan jälkeen. Vaikka IC Rexin musiikki ehkä jakaakin mielipiteitä, ainakin bändi tarjoaa ainutlaatuisen okkultismusikaalisen kokemuksen vailla vertaa.

Illan keskivaiheen annista vastasi ranskalainen, viime vuonna debyyttilevynsä julkaissut Nécropole (oik.). Jo levyllään vakuuttanut tapaus osoitti hanskaavansa homman myös livenä, sillä bändin rujon melodinen ja laajalti nopatempoinen black metal toimi myös livenä. Soundeistakin sai hyvin selvää ja ne tarjosivat sellaista erottuvuutta, jota juuri tämänkaltainen black metal eittämättä tarjoaakin. Vierailevista soittajista koostunut bändi tyydytti kuuljansa hyvin, jos ei sitten erityistä liveä esille loihtinutkaan. Toivottavasti tästä yhtyeestä kuullaan vielä, sillä liven ja levyn perusteella tapaus on seuraajansa ansainnut.

"Itselle nousi Nécropole viikonlopun kovimmaksi bändiksi", Helenius julistaa "Nopea black metal vaatii livetilanteessa useimmiten helvetin kovia riffejä ja sovituksia, että hommassa säilyy mielenkiinto koko keikan ajan ja tämän asian bändi hoiti hienosti kotiin", mies summaa tyytyväisenä.

Morrigan (rapsan alimmainen kuva) on tuttu nimi kotimaiselle yleisölle, sillä sakemanikaksikko on ravannut Suomessa kärjistäen sanoen tuon tuosta. B-luokan viikinki-Bathoryä sujuvasti vetävä teutonipartio ei tarjonnut sekää yllätyksiä, ainakaan mikäli on koskaan aiemmin yhtyeen onnistunut livenä näkemään. Siinä mielessä keikkaa voi jopa sanoa hieman tylsäksi, sillä jäsenmäärä vaikuttaa niin soundiin kuin myös live-puoleen. Jos yhtye on vielä tässäkin vaiheessa ollut näkemättä, Morriganin kuriositeettiarvon huomioiden bändille on annettava lisäpisteitä siitä, että tekevät hyvin sen, mihin näillä voimavaroilla pystyvät. Aktiivisemmalle vieraalle Morrigan kuitenkin jäi vain yhdeksi perusvarmaksi tekijäksi muiden joukossa.

Illan suurin vedenjakaja oli ansaitusti pääkallopaikan saanut Ajattara (alla). Yhtye oli tavallaan koko tapahtuman suurin kummajainen, kun ottaa huomioon Ajattaran ristiriitaisen musikaalisen tyylittelyn äärimetallin mustemmassa laidassa. Tunnustettakoon heti kärkeen, etten ole koskaan bändistä pahemmin innostunut, mutta tämä ei estä minuakaan myöntämästä, että Ajattara oli livensä puolesta aivan omassa luokassaan perjantain osalta. Yhtyeen liven intensiteetti oli kiistatta ylivertainen ja ulosanti siinä määrin vaikuttava, etten ihmettele jos joku on tullut kauempaakin bändiä katsomaan. Vaikka itse musiikista voi olla mitä mieltä tahansa, rehvakkain elkein ja taustavideoin toimitettu live oli siinä määrin vakuuttavaa jälkeä, että yhtye on pakollista katsottavaa sen levyjen annista pitäville. Jos jotain nillitettävää livestä löytyy, niin hieman turhan helpolla on bändi itsensä videon suhteen päästänyt. On nimittäin kohtuullisen härskiä vetää pitkää pätkää Ilmestyskirja. Nyt. -elokuvan tapahtumia pelkkä Ajattara-logo päällä biisistä toiseen...


Jos niitä pahamaineisia natseja ei keikalla sitten näkynytkään, niin ainakin saatanallisuuden monet kasvot tulivat heijastettua tapahtumasta monella tavalla. Nimittäin paikalla oli runsain määrin ihmisiä mustissa vaatteissaan ja pahat mielessään. Viina virtasi, hevi soi ja kertoman mukaan myös irvokasta irtoseksiä harrastettiin heti tapahtuman jälkeen. Kyllähän tästä kaikesta toipumista taas vaadittiin ilman niitä natsejakin. Homo homini lupus.

 

JA GONGI SOI SAATANAN NIMEEN!

Lauantaikaan ei kulkenut aivan alkuperäisen suunnitelman mukaan, sillä illan avauksesta vastasi alkujaan suunnitellun Frontin sijasta paikallinen Malum (alla). Tuoreeltaan Regain Recordsille kiinnitetty turkulaisyhtye on aiemmin survonnut kurkkuun Saatanan nimeen vannovaa black metalia tyyliuskollisesti ja rajoja rikkomatta. Tätä oli luvassa myös nyt, ainakin mitä silminnäkijähavaintoihin on luottaminen - kollegani kanssa kun paikalta myöhästyimme lähes häpeällisellä tarkkuudella. Ottamatta kantaa juuri tähän keikkaan tyydyn vain toteamaan, että Malum on tutustumisensa ansainnut mikäli bändi on vielä tsekkaamatta. Ainakin lisäys oli Turku Saatanalle -iltaan mitä oivallisin.


Henkilökohtaisesti varsin varauksellisesti illan islantilaisahvistuksiin suhtautuneena olin totaalisen myyty, kun toisena lauteille astunut Naðra (oikella kitaristi T.) pisti esiintyen. Ei sillä, että live olisi ollut kaksista tai millään tapaa suurenmoista, tämä lähinnä huonosti ruokituista islantilaisnuorukaisista koostuva yhtye nimittäin otti homman haltuun fiilistelevällä black metalilla. Kun aivan alku jäi keikasta näkemättä, jäi vielä keikan jälkeenkin nälkä kuulla lisää. Yhtye nimittäin luotti perusvarmoihin ratkaisuihin reipastempoisella poljennollaan, mutta siinä määrin hyvin, että pitää melkein ihmetellä miksen yhtyeestä ole kuullut aiemmin. Jos jostain tapahtuman bändistä pitäisi ottaa uusinta heti viikonlopun jälkeen, se olisi juuri tämä.

Korgonthurusin äkillistä peruuntumista paikkaamaan oli kutsuttu Suomen valovoimaisimpiin black metal -live-bändeihin lukeutuva Archgoat (alla vas.). Reilummin viime vuosina keikkaillut yhtye on muodostunut rautaiseksi tapaukseksi myös livenä, eikä tämä kerta ollut poikkeus. Tiiviin, mutta sitäkin intensiivisemmän black/death-murjontaa sisältävän keikan tarjonnut bändi runnoi vuoroin nopeasti, vuoroin keskitempoisesti. Pahailmeisen kolmikon läsnäolo jo sinällään herättää kunnioitusta ja keikan katsoo aina mielellään. Pettymystä ei ollut luvassa nytkään. Jostain syystä keikalla kuitenkin basso lensi kesken keikan ketoon ja pieni hetki mentiin ilman nelikielisen kuritusta. Tämä oli kuitenkin pian jo korjattu ja keikka sai jatkaa kunnialla loppuun. Vaikka henkilökohtaisesti olisinkin mieluusti nähnyt Korgonthurusin ensimmäistä kertaa livenä, Archgoat oli mitä mainioin paikkaja kovalla osaamisellaan.

"Korgonthurus on kova bändi - livenäkin kuulemma, itse en ole vielä nähnyt", harmittelee Helenius. "Mutta eittämättä Archgoatin pioneeristatus iski kuvaannollisesti sen viimeisen naulan jeesuksen kämmeneen. Kiitos orkesterille, kun pääsivät näin pikavaroituksella paikkaamaan tilannetta."

Tyystin toisenlaisen black metalin pariin siirryttiin, kun viime vuonna yhden vuoden parhaista levyistä tehnyt True Black Dawn (alla oik.) nousi lavalle värittömästä mustuudesta julistamaan. Intensiivisestä black metalista tunnettu yhtye on harvoin nähty esiintyjä ja sikäil ehdottomasti katsomisen arvoinen. Vaikka nokkamiehenä vaikuttaa show'n hallitseva, Enochian Crescentistäkin tunnettu Wrath, esiintyminen ja live-läsnäolo oli täysin erilaista, joskin yhtä vaikuttavaa. Entistä tiukemmaksi kokoonpanoksi nivoutunut yhtye osoitti olevansa myös live-kunnossa, joten sopii odottaa, että bändi aktivoituu myös keikkarintamalla. Tätä tapausta kun ei kannata missata.


Illan päälämmittelijän paikan oli saanut islantilainen Misþyrming (yllä), joka ei aiemmin allekirjoittaneen kelloja soittanut. Nollaodotuksista huolimatta - ja joko humalatilasta johtuen tai sen ansiosta - bändi jätti kuitenkin meikäpojan täysin kylmäksi. Kenties juuri edeltävät aktit olivat nostaneet siinä määrin rimaa korkealle, ettei Misþyrmingillä ollut mitään jakoa omalla black metalillaan. Ironista sikäli, että tämä on kuitenkin Naðran jäsenten "pääbändi", mutta musikaalisesti jäi kuitenkin hopeasijalle. Kysyttäessä Metallihelvetin miehiltä suosikkeja, juuri tämän nosti esille myös Mikko Mäkinen.

"Misþyrmingin keikka", Mäkinen tiivistää. "Digannut tuosta [vuoden 2015] ensilevystä saakka ja miettinyt, että olisi hienoa tuoda Suomeen. Nyt onneksi onnistui ja odotukset täyttyivät komeasti. Helvetin kova livebändi, vaikka nuoria ja janttereita ovatkin. Tai juuri siksi", Mäkinen tuumii.

Ikävän sairastapauksen vuoksi koko tapahtuman "pääbändi" Batushka joutui peruuttamaan esiintymisensä, joten korvaavana headlinerina ja tapahtuman viimeisenä esiintyi kulttibändi Profanatica, joka on tullut tunnetuksi rienaavasta tyylistään ja röyhkeästä black metalistaan. Tämä tietenkin riemastutti useita paikalle saapuneita ja oli varmasti yksi tekijöistä, joka sai osan viime hetken lipunostajista tekemään ostopäätöksensä. Tampereella vuotta aiemmin esiintynyt Profanatica tarjosi primitiivistä ja rujoa black metaliaan yleisölle samoin elkein kuin viime kerralla: penikset jäivät näkemättä ja spermat virtaamatta, kusesta tai paskasta nyt puhumattakaan. En tiedä kuinka monen mielestä tämä oli pettymys, mutta itse olisin kaivannut jotain törkyä itse musiikin lisäksi. Nyt tuon roolin vei perverssi enkeli torvensa kanssa taustakankaana. Tästä pettymyksestä huolimatta Profanatica osoitti olevansa osaava tapaus, jälleen kerran, ja luukuutti raa'an ärinän kera ilmoille sellaista jumalanpilkkaa, että heikompia hikoilutti. Kaikkineen hyvä päätös koko tapahtumalle, kuten myös yleisön fiiliksitä pystyi lukemaan.

"Se, että Profanatica soitti tässä tapahtumassa, oli itselle eräänlainen mentaalinen kohokohta", Helenius vakuuttaa tyytyväisyyttään.

 

LOPPUSANAT

Viides Turku Saatanalle -tapahtuma oli edellisten tapaan hyvin onnistunut ja yleisömäärästä päätellen pidetty sellainen. Vaikka surullisia viime hetken peruutuksia nähtiin, korvaavat bändit olivat jopa parempia kuin etukäteen buukatut. Tämä toki aiheutti myös ikäviä peruuntumisia, mutta myös osalle katsojista iloisia yllätyksiä. Kaikesta nurinasta voitaneen päätellä, että äärimetalli on jälleen kerran "vaarallista" ja "pelottavaa", siis ainakin jollain tapaa äärimmäistä. Tämäkin illuusio kaiketi katoaisi jos vain paikalle uskaltaisi tulla katsomaan miten se kana... siis paholainen oikein pissii.

Kysyttäessä loppuun Metallihelvetin miehiltä millainen on jatkon laita, Helenius lohduttaa tyydyttävällä vastauksella: "Turku Saatanalle 6.66 [järjestetään] ensi vuoden helmikuussa, tervetuloa!"

Black metal on kuollut! Eläköön black metal!

© Imperiumi MMVII. Teksti: Serpent   Kuvat: Arto Soini
https://www.facebook.com/events/1569880326656511/ Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 2332 Palaa »
Bookmark and Share