Keikkaraportti: Destruction, Nervosa & Gonoreas, Klubi, Tampere 17.1.2017

Kävin katsomassa Destructionia Tampereen Klubilla noin kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin bändi mainosti kiertuettaan sen olevan viimeinen mahdollisuus nähdä Destruction täysmittaisella klubikiertueella, ja että tuon aikaisen tuoreimman studioplatan, D.E.V.O.L.U.T.I.O.N.:in, tiimoilta vedettävän kiertueen jälkeen trio siirtyisi esiintymään vain isoilla festarilavoilla. Tiedä sitten alkoivatko Wackenin ja With Full Forcen jättisuuret lavat tuoda tylsyyttä ilon sijaan vai luultiinko itsestään liikoja klassikkostatuksesta huolimatta, mutta joka tapauksessa kolmen viimeisen levyn tiimoilta on klubeja kierretty kilometritolkulla. 2008 Tampereella rumpupatterin takana tahdit takoi Marc Reign, mutta tätä nykyä jo vuodesta 2010 remmissä ollut puolalainen Wawrzyniec ”Vaaver” Dramowicz (helpommin lausuttava lempinimi Vaaver lienee perusteltu?). Destructionin keikat Tampereella ja Helsingissä olivat Nummirockin klubikonserttisarjan ensimmäinen osa. 

GONOREAS

Ilta Tampereella ei ollut todellakaan yleisöryntäys. Ilman Lapin lisää suuntaan tai toiseen sanoisin silmämääräisesti yleisömäärän olleen sadan hengen verran. Vaan mitäpä pienistä. Kello löi kahdeksan ja Gonoreas avasi illan. Sveitsiläisporukan keulilla räyhäävä Leandro Pacheco (yllä) yritti 35 minuutin aikana saada vähäistä ja kovin pystyyn naulittua suomalaisyleisöä liikkeelle, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kun liikettä ei näkynyt syntyvän, hyppäsi Pacheco itse yleisön puolelle keikan lopussa laittamaan moshpitiä aluille ja tönimään lähinnä itse itseään muiden katsoessa sivussa. Gonoreaksen reipas puolituntinen sujahti sinne kuuluisaan keskikastiin; musiikki ei aiheuttanut positiivisia viboja, muttei myöskään kiristänyt vannetta, ja puolituntisen aikana oli hyvä sauma nauttia huurteinen. Mainittakoon myös harmilliseksi – joskin hieman hupaisaksikin – seikaksi, että Pacheco onnistui joko keikan aikana tai jälkeen hukkaamaan kännykkänsä. Loppuillan hän könysi Klubin nurkkia huudellen iPhonensa perään.

 

NERVOSA

Brasilialainen thrash-trio Nervosa sen sijaan laittoi vipinää puntteihin ja sai karvapäiden hilselingot pyörimään aivan eri tavalla. Saattoi myöskin näyttää, että Nervosa keräsi Destructionia isomman väkimäärän – sikäli, kun vähäistä määrää voi hirveästi vertailla. Fernanda Lira oli bändin selkeä johtohahmo kiitellen ja puhuen välillä jopa liiaksikin rajatusta 40 minuutin soittoajasta. Nervosa oli matkassa tuuraajakitaristin voimin, ja ehkä sillä saralla saattoi draivi ja ote olla joissain määrin hukassa, ei kuitenkaan ratkaisevasti.



DESTRUCTION

Lava oli nopeasti valmis Destructionia varten. Edellisbändien rumpalit olivat soittaneet Vaaverin setillä, joten rumpuihin ei tehty suurempia muutoksia. Muutamat pellit vaihdettiin ja Under Attack -teemaiset kalvot peittäneet mustat peitinkalvot poistettiin basareista. Intron alkaessa suurin osa paikalla olleista oli baaritiskin puolella, tupakalla, kuka missäkin. Paikalle oli pystytetty myös Nummirock-nurkkaus, jossa – kuten olettaa saattaa – oli tulevan kesän Nummirock edustettuna sekä pientä oheiskrääsää. Vaan kylläpä sieltä paikalle eksyneet lajitoverit lavan edustalle saapuivat, kun Under Attackin ampiaisriffit alkoivat pistellä. Marcel ”Schmier” Schirmerissä (oik.) saattaa tätä nykyä näkyä 50 ikävuoden tuomat vanhentumisen merkit, vaan kylläpä tunnistettava ääni on aina vain tallella. Hetkittäin falsetit lähtivät parhaimmillaan kuin oppikirjasta. Vaikka Under Attack -täyspitkä oli muutaman valikoidun biisin osalta hyvin esillä, olivat sitä edeltävät levyt sivutettu täysin. Ilta oli klassikoiden ja Under Attackin värittämä.

Heti toisen biisin aikana kirottiin isolla kädellä Allah, Buddha ja parin muunkin uskonnon ikonit Curse The Godsin tahtiin. Setin ensimmäiset hetket etenivät vauhdilla. Ennen Nailed To The Crossia bändi piti pientä hengähdystaukoa ja Schirmer otti puheeksi, ettei paikalla tosiaan näytä olevan kuin harvat ja valitut, lisäten samalla heti perään, että tästä huolimatta Destruction lataisi menemään kuin Wackenissa konsanaan.

Mike Sifringerin (oik.) suorastaan taivaallinen kitarasoundi teki thrashille kunniaa läpi keikan. Tätä nykyä Pertti Kurikalta näyttävän pikkumiehen otteet Dean-työkalunsa varressa olivat viihdyttävät ja tunnistettavat. Iästä ja harmaista hiuksista viis, Destruction oli parhaimmillaan tiukka oppitunti Saksa-osaston thrashmetallista. Kun Life Without Sense oli riepotellut tuttuun tapaan, alkoi PA-laitteistosta kuulua Psycho-elokuvan tunnusmusiikki introna Total Desasterille.

Keikkaa pystyi seuraamaan vaihtaen paikkaa vaikka jatkuvasti niin halutessaan. Klubin kaareva lava humisi tyhjyyttään toisessa päässä ja yleisö oli keskittynyt suoraan Schirmerin edustalle. Kun varsinaisen setin lopussa Schirmer pääsi vielä ennen Second To Nonea sanomaan painavan sanansa hakkereista ja muista kellarin uumenissa lymyilevistä idiooteista, mainitsi hän niin ikään tästä tulevan ensimmäinen Destruction-keikka noin 500 vuoteen ilman minkäänlaista pittiä. Muutama junioriosaston edustaja korjasi tilanteen kuitenkin seuraavan biisin aikana. Melkein uran alusta asti mukana ollut Butcher-maskotti nostettiin esille The Butcher Strikes Backin aikana, vaikkei maskottia lavalla nähtykään konkreettisesti. Ilta oli tässä vaiheessa encorea vaille taputeltu, ja tällä kertaa vakioveto Thrash Till Death oli säästetty loppuun antamaan lopuille niskalihaksille kyytiä. Bändi hoiti kättelyt ja kumarrukset, kiitti ja poistui lavalta. Sen pituinen se.

Entäpä se Leandro Pachehon kateissa ollut iPhone? Pacheho tuli takaisin lavalla Destructionin lopetettua kuuluttaen, että puhelin on vielä kateissa, ja että löytäjälle on luvassa pullo 20-vuotista single malt -viskiä. Mysteeriksi jäi, löytyikö kännykkä lopulta vai ei.

Setti: Under Attack / Curse The Gods / Pathogenic / Nailed To The Cross / Mad Butcher / Dethroned / Life Without Sense / Psycho Theme / Total Desaster / Thrash Attack / Black Death / Invincible Force / Second To None / The Butcher Strikes Back. Encore: Thrash Till Death / Bestial Invasion.

© Imperiumi MMVII. Teksti: Samuli Keskitalo   Kuvat: Samuli Keskitalo
http://www.destruction.de/ Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 1004 Palaa »
Bookmark and Share