-->
Keikkaraportti: Kotiteollisuus akustisesti ja Leirituomiolla-elokuva, Tennispalatsi, Helsinki 26.10.2016

Kotiteollisuus, nuo Lappeenrannan urhot, julkaisivat albuminsa jälkijunassa Leirituomiolla-nimisen dokumentin, jossa yhtyettä kuvataan viinanhuuruisten linssien läpi. Elokuva sai ensi-iltansa Finnkino-teattereissa ympäri Suomen, ja jokaisessa kaupungissa se näytettiin samanaikaisesti. Tennispalatsiin lipun ostaneet pääsivät myös nauttimaan bändin läsnäolosta, sillä karjalalaiset päättivät juhlistaa elokuvaansa akustisella keikalla juuri ennen elokuvan ensisekunteja.

Saavun Tennispalatsin yläkerran aulatilaan, jossa yhtye, fanit sekä toimittajajoukko odottelevat ovien aukeamista sulassa sovussa, ja bändi jakelee nimikirjoituksia innokkaimmille. Hörppäys janojuomaa ja ovien avauduttua, astuu väkijoukko sisään istumaan tutuille punaisille penkeille. Sali täyttyy mukavaa vauhtia eikä hajapaikkoja juurikaan jää, kun tapahtuman aloittaa median monitoimimies, Jone Nikula. Jone haastattelee sekä elokuvan ohjaajaa Saku Perintöä että yhtyeen jäseniä.

Juttutuokio ei montaa minuuttia kestä, ja yhtye aloittaa akustisen räimimisen. Kuinka moni on nähnyt keikan Finnkinon elokuvateatterissa? Miljöö tuntuu hassulta, mutta se ei häiritse. Yhtye toimittaa tuttua ja turvallista Kotiteollisuutta Jouni Hynysen, Miitri Aaltosen ja Jari Sinkkosen voimin, ja varsinkin Syli-niminen kappale toimii helvetin hienosti! Yhtyeen bassotaiteilija, Janne Hongistokin, liittyy mukaan mm. tanssien ja rytmimunaa heilutellen.

Muutaman kappaleen pituinen esitys loppuu, ja yhtye hakee itselleen väkimassasta istumapaikat. Sali pimenee ja Leirituomiolla voi alkaa.

Elokuvassa Kotiteollisuuden jäsenet kertovat yhtyeen tilanteesta nykypäivänä sekä uusimman levynsä tekoprosessista. Pääosin viinanhuuruisesti tehdyt haastattelut ovat ainakin rehellisiä, ja jokainen bändin jäsen pääsee puhumaan suunsa tyhjäksi mietteistään. Persaukisuus, sydänsurut ja viinapiru ovat pääaiheina ja niitä tukevat fiktiiviset kohtaukset, joissa aiheille saadaan perisuomalaista syvyyttä. Elokuva on varsin koskettava, ja kuvastaa hienosti bändin sielunmaisemaa. Jopa nykypäivän musiikkibisnes saa osansa, ja sen raadollisuus heijastuu kuluttajalle varsin antoisasti. Tytöille tiedoksi, dokumentissa puhutaan myös rakkaudesta (ja ehkä siellä heiluu ilkosillaan myös muuan partasuu).

Kotiteollisuus kulkee omia uriaan, ja todistaa jälleen olevansa Suomen kärkiyhtyeitä. Saku Perintö on saanut ohjattua uniikin dokumenttielokuvan, jossa rehellisyys on runsasta, ote on viinanhuuruinen ja lopputulos helvetin mielenkiintoinen. Tällaisia toivoisi näkevän useammaltakin yhtyeeltä.

© Imperiumi MMVII. Teksti: Lauri Kujanpää   Kuvat: YouTube
http://kotiteollisuus.com/ Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 6348 Palaa »
Bookmark and Share