Keikkaraportti: Fields of the Nephilim & Murheenlaakso plays Mana Mana, 23.3.2013, Virgin Oil, Helsinki

Goottirockin legendaksi luettava Fields of the Nephilim ei maailman aktiivisimpiin keikkailijoihin ole koskaan kuulunut. Viimeisen puolen vuosikymmenen sisään orkesteri on kuitenkin Suomessa vieraillut kiitettävän säännöllisesti. Vuoden 2007 Helldone-keikka Tavastialla lie ollut pitkälti Ville Valon henkilökohtaisen diggailun ansiota ja tuolloin kyseessä olikin kaikin puolin mainio veto keikkaympäristönkin toimiessa kunnialla. Tuskan kirkas ulkoilmaesiintyminen paria vuotta myöhemmin ei sen sijaan ollut lainkaan ominta miljöötä hämärän savuisissa puitteissa viihtyvälle brittiyhtyeelle vaikkei siinäkään sinänsä mitään varsinaista vikaa ollut.

Vaikka tämä Virgin Oilin keikka alkuperäisestä ajankohdastaan syystä tai toisesta kuukaudella eteenpäin siirtyikin, niin kovin keväisiä kelejä ei vieläkään ollut tarjolla. Pientä jonontynkääkin lähes loppuunmyytyyn iltaan ilmeni juuri saapumishetkellä, mutta pitää kehaista jouhevaa ovimiestyöskentelyä, jossa osa narikkajonosta jaettiin sisäpuolelle ja onneksi osuimme juuri siihen osioon. Paljon mukavampaahan tuo sisällä on odottaa vuoroaan kuin pakkasessa ja viimassa.

 

Lämmittelijänä toiminut Murheenlaakso plays Mana Mana oli ehtinyt juuri sisään päästyämme aloittamaan ja ensimmäisenä huomio kiinnittyi vokalisti Kimmo Kuosmasen ajoittain jopa kramermaisesti sojottavaan tukkaan ja pelottavan maanisiin ilmehdintöihin. Aiemmilla keikoilla Kuosmanen on muistikuvieni mukaan esiintynyt paljon enemmän taka-alalle jättäytyen, ehkä tarkoituksellisestikin Jouni Mömmön muistoa kunnioittaakseen. Ehdottomasti parempi kuitenkin näin, sillä nyt kokonaisuudessa oli oikealla tavalla päällekäyvää etukenoa, jota sinänsä kelvollisista aiemmista tribuuttivedoista oli ehkä vähän jäänytkin uupumaan. Mömmön lisäksi toinen ydinhahmo alkuperäisestä Mana Manasta, mies mielikuvituksellisesti ja välillä mielenvikaisestikin murjovan kitarakurimuksen takana eli Otra Romppanen sen sijaan tuntuu karttavan parrasvaloissa patsastelua vuosi vuodelta enemmän. Soitto kuitenkin sujuu suvereenisti ja parhaimmillaan Totuus palaa -levyn materiaaliin keskittyneet kappaleet lähtivät lentoon jopa klassiset levyversiot ylittäen. Ainakin toistaiseksi tämä oli kuuleman mukaan viimeinen Mana Mana -muistelokeikka, mutta toivottavasti eivät kokonaan pillejä pussiin laittaneet – sen verran väkevää tulkintaa kautta aikain kovimman kotimaisen kulttiyhtyeen tuotannosta nykykokoonpanollakin toden totta kuullaan.

 

Fields of the Nephilimin kohdalla tietty etäisyys ainakin kuuluu kaikin tavoin asiaan. Tomuiset palttoot pöllyten astelivat apokalyptiset lännenmiehet lavalle, kuten designiin on alkuajoista lähtien kuulunut. Setti lähtee liikkeelle näemmä vieläkin tuoreimman täyspitkän, tosin jo vuonna 2005 julkaistun Mourning Sunin aloituskappalekaksikolla. Tämän jälkeen siirryttiinkin 80-luvun kultavuosien tuotantoon, pitkälti The Nephilim -levyn kappaleisiin keskittyen, joskin parin biisin täsmäisku teollisemman Nefilim-aikakauden äänimaailmaankin tuli. Savukoneen kanssa ei aivan niin hulvatonta hernerokkasumua koettu kuin esimerkiksi edellämainitulla Tavastian keikalla. Yhtye oli kautta linjan hyvässä iskussa ja etenkin Carl McCoyn suoritus vokaaliosastolla intensiivistä. Harmittamaan jäi oikeastaan vain, että henkilökohtainen ykköseepos, massiivinen Mourning Sunin nimikkokappale jäi tällä kertaa kuulematta. Ja olisihan Eliziumiltakin jotain voinut tasapuolisuuden nimissä soittaa, kun ei kyseisen levyn materiaalissa mitään valittamista ole.

Setti: Shroud (Exordium) / Straight to the Light / Trees Come Down / From the Fire / Love Under Will / The Watchman / Preacher Man / Psychonaut / Moonchild / Zoon pt. 3 (Wake World). Encore: Penetration / Last Exit for the Lost. Encore 2: Vet for the Insane.

Onnistunut keikkailta siis kaikin puolin ja Svart Recordsin DJ-osastolle papukaijamerkki – tietää olevansa turvallisissa käsissä kun keikan loputtua lähtee soimaan Dannyn Kuusamo!

 

© Imperiumi MMVII. Teksti: Kalle Arola   Kuvat: Pilvi Telaranta, Tiina Mikkanen, Meeri Koskialho
Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 1207 Palaa »
Bookmark and Share