STEVEN WILSON saapuu klubikeikalle Helsinkiin PORCUPINE TREEN biisinikkarina, laulajana sekä kitaristina tutuksi tullut Steven Wilson saapuu ensimmäistä kertaa soolomateriaalinsa tiimoilta Suomeen. Progressiivisen rockin monilahjakkuus julkaisi vuoden alussa kolmannen sooloalbuminsa &l...

Heino, Mikko, Moving Lines Kaikuja mm. Porcupine Treestä, Rushista ja Marillionista sisältävä Moving Lines on Mikko Heinon toinen sooloalbumi. Lähes täysin akustisesti soiva, ja sen vuoksi myös kevyttä metsäisyyttä henkivä biisiseitsikko etenee ilmavasti ilman sen kummempia lyömäso...

Pressure Points, Pain Dimension Heinolassa 2004 perustettu Pressure Points on viisihenkinen kokoonpano, joka soittaa progressiivista metallia. Kahden biisin Pain Dimension -promo on orkesterin kolmas ja mittaa sille on kertynyt hieman yli 14 minuuttia. Orkesterin edesottamuksissa on hav...

Fata Morgana, Viimeinen tanssi Kemissä 2004 perustettu Fata Morgana on julkaissut neljän biisin ja yli 27 minuutin Viimeinen tanssi -omakustanteen. Plounge-studiossa Ville Pietarilan valvovien silmien alla on syntynyt monipuolinen paketti progressiivista suomenkielistä metallimusiikkia...

Something's At The Sky, Marking the Beginning Something's At The Sky on helsinkiläinen viiden miehen bändi, jonka perustamishetkellä oli pieni ajatus ilmaista vaikutteita Queenista Porcupine Treehen. Tässä on tämän ensimmäisen demon kohdalla kyllä ihan onn...

11.10.2004 - Porcupine Tree, On the Sunday of Life... (digipak reissue)

28.07.2004 - Porcupine Tree, The Sky Moves Sideways (digipak reissue)

28.07.2004 - Porcupine Tree, Signify (digipak reissue)

28.07.2004 - Porcupine Tree, Coma Divine (digipak reissue)

21.03.2005 - Porcupine Tree, Deadwing

27.02.2006 - Porcupine Tree, Metanoia

09.10.2006 - Porcupine Tree, Arriving Somewhere...

18.04.2007 - Porcupine Tree, Fear of a Blank Planet

20.02.2008 - Porcupine Tree, Nil Recurring

21.04.2008 - Porcupine Tree, Lightbulb Sun (5.1 Double Special Edition)

22.09.2009 - Porcupine Tree, The Incident

17.05.2010 - Porcupine Tree, Anesthetize

20.11.2012 - Porcupine Tree, Octane Twisted

14.07.2007 - Ilosaarirock, Joensuu SARA / VALSE TRISTE / HIDRIA SPACEFOLK / MAJ KARMA / STOENGARD (NOR) / KAKKA-HÄTÄ 77 / TERROR (USA) / SONATA ARCTICA / INSOMNIUM / PORCUPINE TREE (UK) / HIM / ABDUKTIO + muita

15.12.2007 - Kulttuuritalo, Helsinki PORCUPINE TREE

16.12.2007 - Pakkahuone, Tampere PORCUPINE TREE

04.07.2008 - Ruisrock, Turku NIGHTWISH / PORCUPINE TREE (UK) / AT THE GATES (SWE) / THE CULT (UK) / MINISTRY (USA) / ANTI-FLAG (USA) / AMORPHIS / RAISED FIST (SWE) / SONATA ARCTICA / STAM1NA / ENSIFERUM

21.10.2009 - Jäähalli, Helsinki PORCUPINE TREE (UK)

07.08.2009 - Ravintolalaiva, Wäiski, Helsinki INNOCENT VICTIMS plays URIAH HEEP / DISQUIET ANIMUS / PIKASIIKKI plays PORCUPINE TREE etc.

Porcupine Tree, In Absentia

Porcupine Tree, Deadwing

Porcupine Tree, Arriving Somewhere...

Porcupine Tree, Fear Of A Blank Planet

Porcupine Tree, Nil Recurring

Porcupine Tree, Lightbulb Sun

Porcupine Tree, The Incident

Porcupine Tree, Anesthetize

RPWL, Stock Saksalaista nykyprogea… siltä ei oikein jaksa odottaa kovin paljoa. RPWL on minulle uusi tuttavuus, ja bändi soittaa tosiaan helposti sulatettavaa "neoprogea", eikä esimerkiksi hypnoottista krautrockia. Monella tavalla "Stock" yllättää positiivisesti. ...

OSI, OSI Dream Theater –fanien valppausaste ympäri maailmaa nousi varmaankin monta pykälää tiedon OSI –nimisestä kokoonpanosta kiiriessä julkisuuteen (lyhenne tulee muuten yhdysvaltain hallituksen tilapäisesti terrori-iskujen j&#...

Porcupine Tree, In Absentia No niin, pikku perkeleet. On olemassa sellainen asia kuin proge. Ja se ei aina ole tarkoittanut Dream Theaterin teknistä, mutta umpimielistä heviä. Se on tarkoittanut myös Genesiksen ja Camelin melankolista sointia. Ja näiden yhtyeiden perintöä on jatkanu...

Event, Scratching at the Surface Event sanoo yhdistävänsä progemetallin ja modernin rockin. Event valehtelee. Rankkuusasteen ollessa pääasiallisesti jossain viimeaikojen Bon Jovin ja Three Doors Downin kaltaisten valtavirta-rockbändien tasolla metallista ei juuri voida puhua. Event on ...

Paatos, Kallocain Paatos on jumalaista musiikkia. Sen pari vuotta sitten ilmestynyt debyytti Timeloss pyyhkäisi jalat alta 70-lukuisella tunnelmallaan, upeilla soundeillaan ja tietenkin huippulaadukkailla sävellyksillään. Täytyy myöntää, että huumaava on myös bändin vokali...

Blackfield, Blackfield Porcupine Treestä ja tietty Opeth -yhteyksistään tunnettu Steven Wilson on lyöttäytynyt yhteen israelilaismuusikko Aviv Geffenin kanssa ja lopputuloksena on levyllinen vähäeleistä ja kaunista tunnelma-poppia. Eksoottisen oloinen kaksikko onnistuukin Black...

Riverside, Out of Myself Levy-yhtiön on parasta olla leikkimättä ilmoittaessaan saatteessa bändin olevan mm. Anatheman, Opethin ja Pink Floydin hengenheimolainen. Henkilökohtaisesti nämä bändit ovat luoneet omaan pieneen elämääni sen verran lisäsisältöä, että suhdetta voisi kuvai...

Vast, Nude Ennakkoluulottomuus on asia, minkä pitäisi olla itsestään selvä asia arvostelua kirjoittaessa. Tätä se ei tietenkään monesti ole, mutta kun eteen lyödään itselle aikaisemmin tuntematon artisti, ollaan lähellä tuota ideaalitilannetta. Tässä tapauksessa lev...

Dark Suns, Existence Saksalaisen Dark Sunsin toinen täyspitkä albumi, Existence, esittelee uudistuneen bändin. Siinä missä bändin debyytti Swanlike tarjoili kylmäkän laskelmoivaa, mutta loppupeleissä ainoastaan keskinkertaista Opeth meets My Dying Bride -seosta, jättää yli ...

Extol, Blueprint Paljon on ehtinyt tapahtua Extol -leirissä sitten vuonna 2003 julkaistun pitkäsoiton, Synergyn. Suomessakin Opethia lämmitelleen norjalaisporukan molemmat kitaristit lähtivät nimittäin kävelemään bändistä viime vuoden puolella, eivätkä muutokset rajoitu a...

Kino, Picture Jokusen kerran olen aloittanut arvostelun sanoin, "toisin kuin monet muut tämän lafkan bändit". Samaan aloitusvirkkeeseen on turvauduttava taas, sillä Kino, vaikka onkin jonkinasteinen neoprogen superkokoonpano, osoittaa ensimmäisellä levyllään, Picture, ...

Porcupine Tree, Deadwing Ennen Porcupine Treen parin vuoden takaista In Absentia -albumia en ollut vakuuttunut bändin taidoista saada aikaan läpeensä toimivaa ja otteessaan pitävää levyä. Varhaisempi PT-kama kun pohjautuu hyvin pitkälti trippailevaan Pink Floyd -modernisointiin, ...

KOKOELMA, Music In Progress 1 & 2 Eri artistien kisällinäytteistä kasattujen kokoelmalevyjen arvosteleminen on kinkkistä puuhaa. Niitä ei mitenkään voi verrata yksittäisten artistien tekemiin pitkäsoittoihin ellei kokoelma sitten kanna jotain tiettyä teemaa (esim. hyväntekeväisyyslevyt ta...

RPWL, Start The Fire – Live Harmittaako, ettei Pink Floyd ole tehnyt enää vuosiin uusia levyjä? Petyitkö kun yhtyeen manttelinperijäksi tituleerattu Porcupine Tree muutti suuremman levytyssopimuksen saatuaan tyylinsä persoonattomammaksi, kuulostaen Metallican ja Rushin hybridiltä? O...

Tangent, The, A Place In The Queue Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Tähän saakka The Tangentia on pidetty yhtenä monista Roine Stoltin (Flower Kings) sivuprojekteista, vaikka porukan todellisena nokkamiehenä on pidettävä Andy Tillisonia (Parallel Or 90 Degrees). Myös kokoonpanon levyjä j...

Subaudition, The Scope Hyvä musiikki ei vanhene. Tämän teesin ovat todistaneet Beethovenit ja Black Sabbathit jo aikoja sitten, ja niinpä myös The Scopen lähes kaksi vuotta vanha nauhoitusajankohta voidaan sivuuttaa helposti. Kliseisesti todeten voisi sanoa suomalaisen Subaudit...

[soon], End Isolation Jos saksalaisen [soon]-yhtyeen musiikin haluaisi jakaa osa-alueisiin, saataisiin vaivattomasti aikaan empiirinen tutkimus keskinkertaisuudesta. Loistokkuuden ja täyspaskan väliin mahtuu monenmoista yritelmää. Katsokaa nyt vaikka levyn kantta. Kaipa se sin...

Wastefall, Self Exile Kreikkalainen Wastefall on edennyt urallaan jo kolmanteen levyynsä, jolla yhtye paiskoo omintakeisesti musiikkiaan, jota voi luonnehtia avantgardemetallin ja progemetallin välimuodoksi. Ei liene liioiteltua kuvailla Wastefallia progemmaksi versioksi Syste...

Amplifier, Insider Pitkästä aikaa itselleni täysin tuntematon yhtye osoittautuu positiiviseksi yllätykseksi. Manchesterilainen Amplifier vääntää sujuvaa progressiivista rockia erittäin hyvällä tyylitajulla ja tunnelmalla. Kyseessä on yhtyeen toinen täyspitkä, ja homma toimi...

Speaking to Stones, Speaking to Stones Rochesterista, New Yorkin osavaltiosta, kotoisin oleva Speaking to Stones on kolmekymppisten musiikin ammattilaisten ja yliopistomiesten kevytproge-projekti. Debyyttilevyä on tehty tipoittain kahden vuoden ajan, mikä kertonee jotain asioiden tärkeysjärjes...

Porcupine Tree, Arriving Somewhere... Porcupine Tree on ennättänyt liki parinkymmenen vuoden ikään. Vuonna 1991 julkaistun debyyttilevyn jälkeen julkaisujen tyylilaji on vaihdellut psykedeelisestä postfloydimaisesta happohyökkäyksestä progehtavaan brittipoppiin ja uuden tuotannon raskaampaan ...

Brodsky, Stephen, Octave Museum Alternative-ryhmä Cave Inin keulahahmo Stephen Brodsky on pääbändinsä ohella ehtinyt julkaista tämän vuosituhannen puolella useammankin soololevyn. Niistä tuorein on vastikään julkaistu Octave Museum, joka jatkaa yhdysvaltalaisen singer/songwriter-perinte...

Blackfield, II Steven Wilsonin (Porcupine Tree) ja israelilaisen Avivin Geffenin yhteisprojekti Blackfield oli Porcupine Tree -fanien keskuudessa odotetuin tapaus kolme vuotta sitten. Joillekin vanhemmille Porcupine Tree -faneille Wilsonin hyppäys metallisemmille, valta...

Cooper Temple Clause, The, Make This Your Own Brittiläisen The Cooper Temple Clausen kolmas täyspitkä, Make This Your Own, on omalaatuinen, mutta niin pirun kiehtova paketti. Brittiyhtyeen musiikkia on aikaisemmin mainostettu samoissa yhteyksissä kun on puhuttu esimerkiksi The Mars Voltan progesta. T...

Porcupine Tree, Fear Of A Blank Planet Porcupine Tree jatkaa väsymätöntä levy per kaksi vuotta -julkaisutahtiaan. Fear Of A Blank Planet on paitsi jatkumoa jo reilut kymmenen vuotta sitten julkaistun Signifyn aloittamalle kehityskululle, myös jälleen yksi askel eteenpäin sillä ympyränkehällä, ...

Funker Vogt, Aviator Yhtäkään musiikkigenreä ei pitäisi koskaan tuomita vain yhden tai kahden edustajan takia, sillä uskon että jokaisesta genrestä löytyy niin hyviä kuin huonoja tekijöitä. En kuitenkaan ole koskaan liiemmin lämmennyt monotoniselle teknojumputukselle, vaikka ...

Fair to Midland, Fables From a Mayfly: What I Tell You Three Times is True Vääränlainen tai vääristä syistä lankeava julkisuus nostaa parrasvaloihin useimmiten mitä turhimpia tulokkaita. Aika ajoin joku näistä tulokkaista kääntää kuitenkin ei-niin-ansaitun mediahypen - ja sitä kautta syntyneet järkyttävät ennakkoluulot - positii...

3, The End Is Begun New Yorkin osavaltiosta ponnistava Three on julkaissut levyjä jo vuodesta 1999 lähtien. Uusi, The End is Begun, saakin yhtyeen diskografiassa järjestysnumeron viisi, joten bändi ei ole enää lähtökuopissaan, vaan pik...

Blackfield, NYC - Live In New York City Nähtävästi Steven Wilson on tosissaan Aviv Geffenin kanssa tekemästään sivuprojektista, jonka he ovat ristineet Blackfieldiksi. Tästä kielii Blackfieldin siirtäminen studioprojektista keikkaolosuhteisiin, jossa Wilsonin ja Geffenin taustalla on oikea bänd...

Oceansize, Frames 1990-luvun jälkipuoli oli mielenkiintoista aikaa. Vuosikymmenen puolivälissä pinnalle nousseet vaihtoehtoisyhtyeet alkoivat tehdä toinen toistaan kunnianhimoisempia levytyksiä ja musiikkiteollisuudessa vallitsi jälleen reipas kokeiluhenki. Ainakin hetkell...

ShamRain, Goodbye to All That Musiikkimaailman ruokaketjut ovat mielenkiintoisia ja monesti monimutkaisia juttuja. ShamRainin kohdalla tämän ketjun voisi kuvitella alkaneen The Curesta ja jatkuneen This Empty Flow'n läpi nykyhetkeen. Onneksi näissä hommissa sanonta "olet mitä syöt" ei...

Riverside, Rapid Eye Movement Puolan progemetalliylpeys Riverside jatkaa siitä, mihin se jäi mahtavalla Second Life Syndromella. Kolmanteen julkaisuunsa ennättänyt yhtye päättää Rapid Eye Movementilla (REM) trilogian, joka alkoi jo debyytill&aum...

Porcupine Tree, Nil Recurring On tietenkin loogista ja täysin ymmärrettävää, että progeyhtyeen aivoitukset eivät mahdu yhdelle levylle. Siksipä Porcupine Treekin lisäsi yhden luvun viime vuonna julkaistuun Fear of a Blank Planet -levyynsä. Nil Recurring kietoutuukin niin teemojensa ku...

RPWL, The RPWL Experience Jokaisen yhtyeen uralla tulee hetki, jolloin he ovat tehneet niin viimeistellyn levyn, että siitä on vaikea pistää paremmaksi. RPWL:n kohdalla sellainen hetki koitti 2005 julkaistun World Through My Eyesin ilmestyttyä. Tuolla levyllä RPWL oli päässyt sinu...

KOKOELMA, Roadrunner Roadrage Levy-yhtiöiden kokoelmat ovat useimmiten täyttä markkinointihuttua, mutta positiivisia puolia löytyy ainakin siitä, että useimmilta löytyy aina vähintään yksi uusi asiallinen tuttavuus. Roadrunner Roadrage on tanakka yhden levyn dvd-kokoelma lafkan bändie...

Leech, Tram-O-Gram Virolainen Leech on varsin mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Bändi soittaa koukeroista ja erittäin progressiivista alternative metalia, jossa kuuluu vaikutteita läheltä ja kaukaa. Moderneja aspekteja on runsaasti, mutta silti vanhoja arvoja kunnioitetaan k...

Porcupine Tree, Lightbulb Sun 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ensiaskeleensa ottaneen Porcupine Treen ura tulee mielletyksi kolmeen ajanjaksoon jakautuvaksi. Ensimmäisten levyjen trippaileva, kokeellinen ja maalaileva ambienssi vaihtui vuoden 1996 Signifylle tultaessa rock-pohjaisemm...

Demians, Building on Empire Valtaosa InsideOutin julkaisuista on taattua tavaraa. Pieni vähemmistö on silkkaa roskaa, johon tämä ranskalaisen Demiansin debyyttikin on luettava. Se on kaikessa tekotaiteellisuudessaan tylsimpiä levyjä, joita olen aikoihin kuullut. Äärimmilleen venytet...

No-Man, Schoolyard Ghosts “Minä en ymmärrä alkuunkaan tätä bisnestä”, päivitteli Steven Wilson useissa haastatteluissa, joissa häneltä kysyttiin miltä hänestä tuntui Porcupine Treen viimevuotisen Fear Of A Blank Planetin osakseen saama suosio ja suitsutus. Wilson ei ole koskaan pe...

Odin's Court, Deathanity Fantastista. Saatekirjeessään amerikkalainen Odin´s Court mainitsee käyttäneensä inspiraationlähteenään mm. Pink Floydia, Bostonia, Queenia, Rushia, Metallicaa, Yesiä, Iron Maidenia, Journeyta, Devin Townsendia, Chroma Keytä, Porcupine Treetä, Dream Theat...

Souldump, Abuse Me Pääkaupunkiseudulla vaikuttava Souldump on vielä tuntematon, mutta erittäin lupaava ja valmiin kuuloinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että pumppu on ollut kasassa vasta vuodesta 2004. Tyylisuunta on melodinen, progehtava rock, josta voi kuulla vaikutt...

Ghost Circus, Across The Line Junnu Vainio sen jo tiesi: "Mies kun tulee tiettyyn ikään niin..." Vanheneva muusikko ei hänkään aina ole mukavaa katseltavaa. Usein iän, kokemuksen ja vaikkapa perheenlisäyksen myötä musiikkiin hiipii varmisteleva ja pompöösi ote, ja kaiken tämän epäpyhä...

Barbieri, Richard, Stranger Inside Richard Barbieria ei ole voinut pitää samanlaisena kosketinvirtuoosina kuten monia aikalaisiaan Adrian Leetä, Simon Darlow´ta, Mike McNeilliä, Andy Richardsia tai Billy Currieta. Ei, vaikka he aloittivat soittamisen suunnilleen samaan aikaan ja toisinaan ...

Nosound, Lightdark Kevyt tuulahdus ikuisesta Roomasta kantaa Nosoundin tapauksessa mukanaan runsaasti vivahteita myös toisaalta Euroopasta. Italialaisbändin musiikki kiinnittyy nimittäin vahvasti kevyehkön brittiläisen progerockin perinteeseen tuoden mieleen mm. Pink Floydi...

It Bites, The Tall Ships 1980-luku oli omalla tavallaan hauskaa aikaa. Vaikka kyseisen vuosikymmenen populaarikulttuuri muistetaankin pääosin pinnallisuudesta, ennennäkemättömästä tuotteistamisesta, ylituotetusta musiikista ja nolosta muodista, tarjosi se myös paljon hyvää. Edell...

Ephrat, No One's Words Steven Wilsonia (Porcupine Tree) voi hyvällä syyllä kutsua työnarkomaaniksi. Ellei mies tee musiikkia lukuisiin omiin projekteihinsa, osallistuu hän mielenkiintoisiksi katsomiinsa projekteihin joko sessiomuusikon tai miksaaja/tuottajan ominaisuudessa. Kos...

Lunatic Soul, Lunatic Soul Jos minulta asiaa kysytään, on puolalainen Riverside vaikuttanut melko persoonattomalta Porcupine Tree -kopiolta, joka yhdistelee melankolista neoprogea ja metallia. Yhtyeen ammattitaitoa ei toki käy kiistäminen, mutta porukan omaperäisyysaste vain jättää...

Parallel Or Ninety Degrees, A Can Of Worms - The Best Of PO90 1996-2001 “Mikään ei pistä Jumalaa naurattamaan niin paljon kuin ihminen, joka sanoo hallitsevansa omaa elämäänsä.” Andy Tillisonin, jos kenen, kohdalla tämä vanha sanonta pitää paikkansa. On silkkaa kohtalon ivaa, että Andy Tillison löi itsensä läpi progepiireis...

Wilson, Steven, Insurgentes Monet artistit suivaantuvat töidensä lokeroimisesta. Selkeä kategoriointi helpottaa musiikin markkinoimista, mutta vastaavasti liian ahdas lokerointi saattaa aiheuttaa artistille turhia rajoituksia. Steven Wilsonilla tätä murhetta...

...And You Will Know Us By The Trail Of Dead, The Century of Self InsideOut Musicin käytyä liian ahtaaksi edistysmielisille marginaalibändeille, lafkan pomo Thomas Waber päätti puolitoista vuotta sitten tehdä selkeämmän jaon julkaisemilleen levyille. Selkeästi vanhakantaisen ...

Brides, Ocular.Unveil Jos minun pitäisi nimetä rasittavimmat kuulemani vokalistit, brittiläisen Bridesin huutolaulaja olisi sillä listalla kärkipäässä. Äänessänsä kun ei ole voimaa, ei vihaa, ei minkäänlaist...

OSI, Blood 2000-luvun alussa eräänlaisena progressiivisen metallin superprojektina syntynyt OSI on ehtinyt tehtailemaan jo kolmannen levynsä. Bloodilla OSI on lopullisesti kiteytynyt kosketinsoittaja Kevin Mooren ja kitaristi Jim Matheosin yhteiseksi ...

IQ, Frequency Brittiläisen neoprogen tunnetuimpiin yhtyeisiin lukeutuva IQ on kokenut nuorennusleikkauksen sitten edellisen studiolevynsä (Dark Matter, 2005). Ensin yhtyeen toinen perustajajäsen, kosketinsoittaja Martin Orford kyrpiintyi kuulijakunnan ha...

Riverside, Anno Domini High Definition Siitä on jo viitisen vuotta, kun tutustuin Riversiden debyyttilevyyn, Out of Myselfiin. Tuolloin puolalaisbändi oli voimakkaasti Anathemasta, Opethista ja Porcupine Treestä ammentava bändialkio, jonka ilmaisussa oli kuitenkin enä&...

Jolly, Forty-Six Minutes, Twelve Seconds of Music Ainakaan newyorkilaista Jollya ei voi syyttää siitä, etteikö se antaisi debyyttilevyllään Forty-Six Minutes, Twelve Seconds of Music sitä mitä kiekon nimi lupaa. Eri asia onkin sitten se millaista musiikkia 46 minuu...

Guilt Machine, On this Perfect Day Viimeiset vuodet eivät ole olleet hollantilaiselle säveltäjävelholle, Arjen Anthony Lucassenille, suotuisia. Noin kaksi vuotta sitten mies masentui menetettyään anosmian takia hajuaistinsa ja erottuaan pitkäaikaisesta va...

Porcupine Tree, The Incident Brittiläisen progressiivista, metallihtavaa rockia soittavan Porcupine Treen kymmenes pitkäsoitto on hämmentävä kokonaisuus. The Incident -albumi on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisen muodostaa 55-minuuttinen mammuttika...

En Declin, Domino-Consequence Kaikkihan tietävät, että italiaano osaa herkistellä ja tunteilla. Ainakin allekirjoittaneen kaltaiselle varautuneelle hämäläiselle italialaisbändien tunnelmointi ja taiteilu on kuitenkin monesti liikaa. Eteläeu...

Transatlantic, The Whirlwind Vuosi 2009 näyttäisi jäävän populaarimusiikinhistoriaan vuotena, jolloin aikakautemme merkittävimmät progebändit julkaisivat levyjä, joiden yksittäiset mammuttisävelteokset täyttivät kokonai...

Katatonia, Night Is The New Day Varoituksen sana näin alkuun. Seuraava arvostelu on äärimmäisen subjektiivinen (no, doh!), tunteiden ja intuition ohjaama ja sisältää näkemyksiä, joita voi epäilemättä suoltaa vain omistushaluine...

Nosound, A Sense of Loss Italialainen Nosound on yksi parhaimmista Porcupine Tree -henkisistä yhtyeistä, jonka Kscope on viimevuosina onnistunut haalimaan talliinsa. Nosoundin kohdalla paino onkin sanalla “Porcupine Tree-henkinen“, ei “kopio“, va...

Oblique Rain, October Dawn Progerockin ja metallin rajavyöhykkeellä on käynyt kuhina jo vuosien ajan, eikä vähiten Opethin ja Porcupine Treen YYA-sopimuksen myötä. Vaikka molempien mainittujen bändien viimeaikaisista tuotoksista voi olla mont...

Karnivool, Sound Awake Mediassa on viime vuosina toitotettu kovaan ääneen musiikinkulutuksen muuttaneen muotoaan, ja ovatpa pahimmat tuomiopäivänjulistajat jo pitkään soitelleet kuolinkelloja äänilevyille niin formaattina kuin ilmaisumuot...

Order of Voices, Order of Voices Viiden britin muodostama Order of Voices uppoutuu debyytillään vaihtoehtorokin maailmaan, johon sotketaan sujuvasti vaikutteita progen ja raskaamman rockin puolelta. Täytyy heti alkajaisiksi todeta, että Leigh Oates -nimeä tottel...

Thisorder, Inner Island Thisorder tulee Italiasta ja hieman mutkikkaampi grunge ja rock on homman nimi. Tiedä häntä, vaikka powermetallin ylikansoittamassa kotimaassaan olisi kysyntääkin, mutta minulle ainakaan Inner Island -esikoisalbumin kuunteleminen ...

Porcupine Tree, Anesthetize Brittiläisen psykedeelisen rockin kautta progressiiviseen ilmaisuun luottaneen, nyttemmin metallisempaan ilmaisuun siirtyneen Porcupine Treen uusin konserttitallenne on loppuvuonna 2008 Tilburgissa, Hollannissa kuvattu Anesthetize. Anesthetize on kuv...

Anathema, We're Here Because We're Here Anatheman uutta levyä onkin jo ehditty odotella, sillä edellisestä A Natural Disaster –kiekon julkaisusta on ehtinyt kulua jo peräti seitsemän vuotta. Välissä radiohiljaisuutta on rikottu live-dvd-julkaisuilla ja a...

Demians, Mute Alkuun Demiansin löytyminen Inside Outin neoprogea ja puolipieruista alternativea pullistelevilta listoilta tuntuu oudolta. Kyseessä on nimittäin nuorehkon ranskalaisartistin, Nicolas Chapelin, sooloprojekti, jonka musiikki tuntuu olevan l&...

Day Six, The Grand Design Toisinaan on mukavaa, ettei elämä etene niin kuin sarjakuvissa. Tai Charles M. Schulzin luomissa Tenavissa (engl. Peanuts) hahmojen elämä ei varsinaisesti edennyt, vaikka hahmojen luonteet kehittyivätkin sarjan ilmestyttyä 50...

No-Man, Wild Opera (reissue) Yksi kuluvan vuoden odotetuimmista uusintajulkaisuista on ollut No-Manin Wild Opera, joka alkuperäisenä ilmestymisajankohtanaan sai osakseen ristiriitaisen vastaanoton. Porcupine Treen viimevuosina saavuttaman nosteen ansiosta yhtyeen myöh&...

Crippled Black Phoenix, I, Vigilante Brittiläisen Crippled Black Phoenixin kolmoslevy I, Vigilante on selvä askel pois post rock –fiilistelyn maailmasta 70-luvun progerockin suuntaan. Siinä missä 200 Tons Of Bad Luck –levy oli fiilistelyllä ladattu pakett...

Wilson, Steven, Insurgentes Insurgentesia katsellessa mieleen tulee väistämättä sanat Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen kappaleesta Hämmennys ja viha. “Aina en tiedä, mistä minä pidän / Mutta taatusti tiedän, mitä...

Sole Remedy, Apoptosis Lahtelaisen Sole Remedyn kakkoslevy Apoptosis tulee kulman takaa ja pätkäisee päin näköä kymmenen biisiä progressiivista metallia, jossa kuuluu myös deathmetallinen osaaminen. Viisihenkisen, vuodesta 1998 läti...

OSI, Office Of Strategic Influence (reissue) OSI ei ole kansantajuisemmasta päästä niitä bändejä, joista jotkut ovat joskus käyttäneet ilmaisua Dream Theater –johdannainen. Uusintapainos yhtyeen ensimmäisestä levystä ei kuulosta seitsem&au...

Thence, These Stones Cry From The Earth Törmäsin äskettäin erääseen äänialan ammattilaiseen, joka totesi työnsä käyneen niin mahdottomaksi, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. Lähes poikkeuksetta hän on ...

Blackfield, Welcome To My DNA Hillityn melankolian mestarit ovat täällä taas. Sitten edellisen levynsä Blackfieldin muodostaneilla Aviv Geffenillä ja Steven Wilsonilla on pitänyt kiirettä. Duon toisen levyn jälkeen Aviv Geffen teki ensimmäi...

Von Hertzen Brothers, Stars Aligned Von Hertzen Brothers on yhtye, josta metalliväen kammoamat hipsterit ja muut vastaavat mukaindividualistiset pintaliitohörhöt taatusti diggaavat – mutta jota ei voi, vakuuttavista myyntiluvuistaan huolimatta, väittää si...

Qube, Incubate Toisinaan pienet levy-yhtiöt pääsevät yllättämään penteleen positiivisesti. Odotukset eivät nimittäin olleen korkealla puolalaisen progebändi Quben kohdalla, mutta mikään ei ole niin kivaa k...

Lava Engine, In Limbo Ruotsalainen Lava Engine heittää verkkonsa vesiin, joissa alkaa olla kalastajia ruuhkaksi asti. Yhtyeen Porcupine Treeltä ja Opethilta lainaamissa välineissä on kuitenkin vielä vähän turhan suuri silmäkoko, sil...

For All We Know, For All We Know Toisinaan on luojan lykky, etteivät ennakkoluulot osoittaudu todeksi. Vai mitä pitäisi odottaa Within Temptation -kitaristin sooloprojektilta, jossa hän lyöttäytyy yhteen Hollannin ykkösrapparina tunnetun Wudstikin sek&a...

NewBreed, NewBreed NewBreedin uusimman tuotoksen saatteessa verrataan yhtyeettä muun muassa Faith No Moreen, Mastodoniin ja Alice in Chainsiin. Mastodon on mielestäni yksi rasittavimmista bändeistä koskaan, en voi sietää Alice in Chainsia, ja F...

Greylevel, Hypostatic Union Kanadasta on vuosien saatossa ponkaissut monia loistavia ja ennen kaikkea omaperäisiä pitkänlinjan kulkijoita musiikin saralla. Ensimmäisinä mieleen tulevat tietenkin Rush, Saga, Neil Young ja Jane Siberry. Toisen pitkäsoitto...

Nine Stones Close, Traces Saattaa tuntua kohtuuttomalta ja käsittämättömältä, että samaan aikaan kun olen haukkunut Progrock Recordsin toisen Porcupine Tree -kopion hengentuotoksen (kts. Greylevel), päätänkin ylistää sama...

Wilson, Steven, Grace For Drowning Grace For Drowning on Porcupine Treen nokkamiehen Steven Wilsonin toinen soololevy. Levy on tunnelmaltaan huomattavan erilainen kuin kolmen vuoden takainen Insurgentes. Siinä missä Insurgentes jäi ainakin itselleni kylmäksi ja etä...

3, The Ghost You Gave to Me Vaikka nimestä voisi muuta päätellä, ei amerikkalainen 3 ei ole mikään 16-vuotiaiden kollien viime viikolla perustama bändi vaan 90-luvun puolivälin tienoilla kasaan laitettu hybridibändi, joka on ehtinyt viime...

Warmrain, Absent Friends Kenties puolalaisen Riversiden kokoista poikkeusta lukuun ottamatta Warmrain saattaa olla ensimmäinen bändi, joka lunastaa "For fans of Pink Floyd, Blackfield and Porcupine Tree" -tasoisen lupauksen. Engelsmanninelikon debyytti-EP on r...

Soen, Cognitive Spinefarm kiinnitti vuoden 2011 aikana yhtyeitä ennakkoluulottomalla asenteella. Ulkomaan kiinnityksistä ruotsalainen Soen on ehkäpä mielenkiintoisin tuttavuus. Yhtyeessä on mukana Opethin entinen rumpali Martin Lopez ja basistile...

Xanadu, The Last Sunrise Puolalaiset nykyprogebändit eli progski-yhtyeet ovat olleet viime vuosina kovassa kurssissa alanharrastajien keskuudessa, mistä kiitos kuuluu mm. Riversiden, Quidamin ja Collagen tekemälle työlle. Vaikka progski-soundi on ammentanut va...

Storm Corrosion, Storm Corrosion Storm Corrosion on herättänyt kuhinaa progepiireissä, ja syystäkin. Kun yhtyeen musiikista vastaavat modernin progen nimekkäät tekijämiehet Steven Wilson ja Mikael Åkerlfeldt, ovat odotukset vähintää...

Daylight Dies, A Frail Becoming Tämä tarina voisi olla tosi: tamperelainen yksityishenkilö on juuri jättänyt työvoimatoimiston mol.fi-palveluun seuraavanlaisen haun. Palvelukseen haetaan: Korvaajaa kolmen ensimmäisen levyn aikaiselle Katatonialle. Te...

Wilson, Steven, Get All You Deserve Steven Wilsonin kasvu laajemman kuulijapiirin arvostamaksi muusikoksi vaikutti vielä 1990-luvun loppupuolella yhtä epätodennäköiseltä kuin Skodan uudelleenkeksiminen mediaseksikkäänä ajoneuvona. Kumpaakin tahoa...

Hackett, Steve, Genesis Revisited II “Tunnen sympatiaa Hitchcockin tarvetta kohtaan kuvata uudelleen varhaisfilminsä. Visio on selkeämpi ja tekniikka kehittyneempää. Meille kaikille muusikoille viattomuuden lauluista tulee väistämättä kokemuksen ...

Orphaned Land, Land The Road To Or Shalem Israelilaisen Orphaned Landin tupla-DVD The Road To Or Shalem ilmestyi itseasiassa jo vuonna 2011, mutta aika-avaruus -jatkumokapasitorissa tapahtuneiden kummallisten häiriöiden takia arvio materialisoitui ajassa vuodella tulevaisuuteen. Ajalla ...

Wilson, Steven, The Raven that Refused to Sing (and Other Stories) Menestys on hankala asia musiikkimaailmassa. Sillä on nimittäin tapana survoa yhtyeitä tietynlaiseen muottiin. Näin kävi jossain määrin Porcupine Treelle, joka alkujaan oli Steven Wilsonin ja Malcolm Stocksin 1980–...

Porcupine Tree Vuosi 1967 oli rockmusiikille monella tapaa käänteentekevä: The Beatles julkaisi vahvasti psykedeelisen Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band –konseptialbumin ja Jimi Hendrix, The Doors sekä Pink Floyd julkaisivat debyyttilevyn...

Opeth Opeth on jo pitkän linjan yhtye, joka on työstänyt progressiivista deathiaan jo reilun vuosikymmenen ajan. Syksyllä 2002 yhtye julkaisi ehdottomasti vahvimman albuminsa, ”Deliverance”, jota seuraa pian vuoden 2003 keväällä kevyempi vastakappale, ”Da...

OSI / Jim Matheos OSI on Jim Matheosin sekä Kevin Mooren synnyttämä levyllinen hyvin tunnelmallista ja Pink Floyd –vivahteista progea, joka syntyi Fates Warningin tauon aikana. Nimimiehillä varustetun kokoonpanon syntyhistoriaa valottaa seuraavassa ...

Evemaster Dark metal-yhtye Evemaster julkaisi ansiokkaan esikoislevynsä Lacrimae Mundi vuonna 1999. Sen jälkeen yhtye vaikutti kadonneen kuin se kuuluisa pieru yhtä kuuluisaan Saharaan. Sinne ei varsinaisesti oltu menty, mutta toi...

Opeth Opeth, tuo läntisen naapurimaamme progressiivisen metallin messias, pistäytyi ensimmäistä kertaa uransa aikana Suomessa kuluneen vuoden lokakuussa peräti kolmen keikan mittaisella visiitillä, ja tämä oli Suomen Opeth-faneille makeata mannaa. Ensim...

Farmakon Farmakonin tähänastinen ura on eräs suomalaisista tuhkimotarinoista metallin puolella. Vai tuleeko mieleenne toista orkesteria, joka olisi saanut sopimustarjouksen samana päivänä, kun ensimmäisen demon biisit pistettiin nettijak...

Persefone Andorra. Ranskan ja Espanjan välissä majaileva, 500 neliökilometrin kokoinen maa on kotimaa noin 67 tuhannelle ihmiselle. Tästä maasta ei ole tavattu ponnistavan kovinkaan kattavaa metallibändiarmadaa, joten jo pelkästään eksot...

Festariraportti: Finnish Metal Expo 2005 Helsingin Kaapelitehtaalla 28.-29. tammikuuta 2005 ensimmäistä kertaa järjestetty raskaan musiikin messutapahtuma Finnish Metal Expo laajentaa jälleen suomalaisen metallikentän tapahtumakirjoa. Järjestäjänsäkin yllättäneeksi men...

Anathema Sattuuko kukaan muistamaan ainuttakaan Liverpoolista kotoisin olevaa huippuyhtyettä? Jotkut ovat ehkä kuulleet neljästä polkkatukkaisesta pojasta ja The Beatlesista, mutta myös sellaiset bändit kuin Frankie Goes To Holl...

Dark Suns Vuodesta 1997 ovat auringot pimentyneet saksalaisen Dark Sunsin toimesta. Bändi tuli suuremman yleisön tietoisuuteen parin vuoden takaisella Swanlike-albumilla, ja kuluvan vuoden helmikuussa päivänvalon näki kakkoslätty Exi...

Evilion Kokeneista soittajista koostuva, mahtipontisen progressiivisvivahteista metallimusiikkia esittävä Evilion tarjoaa varsinaisen hyväntahdon eleen musiikin ystäville, sillä bändin debyyttialbumi Vanity tullaan kokonaisuudessaan ...

Festariraportti: Ilosaarirock 2007 Monesti Suomen parhaimmaksikin festivaaliksi haukuttu, indiemusiikin ykkösfestari Ilosaarirock tarjosi vuonna 2007 jälleen musiikkia puolalaisesta reggaesta konemusiikkiin, punkista jazziin, popista hardcoreen ja ...

ShamRain Spikefarmille kahden täyspitkän ja muutaman pikkujulkaisun jälkeen kirjoittautuneen ShamRainin uutukaisella tarjoillaan kuuntelijalle entistä soljuvampaa, mutta toisaalta myös monimutkaisempaa biisimateriaalia. Jos verrata...

Rush Rush: reilut kolmekymmentä vuotta, 19 studioalbumia, kuusi live-levyä, tuhansia ja taas tuhansia soitettuja keikkoja ja lähtemätön vaikutus siihen, miten miellämme termin ”progressiivinen rock”. Rush ei ole yleinen vieras n...

Festariraportti: Finnish Metal Expo 2008 Neljättä kertaa järjestetty Finnish Metal Expo keräsi jälleen Kaapelitehtaan täyteen helmikuun suurimmassa metallitapahtumassa. Imperiumin puolesta paikalla pyörivät Turkka Holmqvist (TH), Ossi Jääskeläinen (OJ), Eero Kau...

Festariraportti: Ruisrock 2008 Meteorologien lannistavilla sade-ennustuksilla sai heittää tyystin vesilintua, sillä liki 70 000-päinen rock-lauma vietti tämänvuotisen Ruisrockin miltei jatkuvassa auringonpaisteessa. Perinteiseen tapaan rockjuhlan näyttämönä toimi luonnonkaunis Ru...

Pirun tusina: Markus Vanhala, Wolftrap, Omnium Gatherum & Malpractice "Pirun tusina" on artikkelisarja, jossa tavalla tai toisella juuri nyt ajankohtaiset raskaan musiikin vaikuttajat kertovat (noin) 13 eniten elämäänsä ja uraansa vaikuttanutta albumia. Tämä ei ole listaus "p&aum...

Festariraportti: Sauna Open Air 2009 PERJANTAI: Sauna Open Air on kasvamassa - ellei sitten ole jo kasvanut - Suomen parhaaksi hevifestariksi. Se ei ehkä ole yhtä tunnettu ja vakiintunut kuin Tuska, mutta melodisen hevin ystäville se on tarjonnut muutaman viime vuonna huoma...

Festariraportti: Tuska 2009 Kesä-heinäkuun lopussa Kaisaniemen puistossa humpattiin jälleen kerran Tuskaisissa merkeissä. Tänä vuonna festivaalin esiintyjärosteri aiheutti ennakkoon tavallistakin enemmän marinaa, mutta suomalainenhan nyt valit...

Porcupine Tree Vuosi 1967 oli rockmusiikille monella tapaa käänteentekevä: The Beatles julkaisi vahvasti psykedeelisen Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band –konseptialbumin ja Jimi Hendrix, The Doors sekä Pink Floyd julkaisivat debyyttilevyn...

Imperiumin toimituksen parhaat levyt 2009 Imperiumin messulaudan lukijakunnankin keskuudessa lienee aika laaja konsensus siitä, että päättyneen vuosikymmenen viimeinen vuosi oli metallianniltaan harvinaisen hieno. Useimmat tasaisen vahvoina tunnetut suorittajat pitivä...

Pressure Points Pressure Points on ollut tuttu ilmestys keikkalavoilla ympäri Suomen viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2004 perustettu ahkera keikkabändi julkaisi kolmen demon jatkeeksi debyyttialbuminsa Remorses to Rememberin tammikuussa. Progressiivinen ...

Keikkaraportti: Reckless Love, Chalice For Your Loss ja Zerakiel, Konnevesi 08.04.2010 Ensimmäinen fyysinen reaktio Reckless Love -keikan rävähtäessä käyntiin, One More Timen ensisävelten jyrätessä ilmoille, on spontaani hymy. Melkein nauran ääneen. Ei, älkää käsit...

Festariraportti: Ilosaarirock 2010 Ilosaarirock on tunnelmaltaan ja useimmiten myös kattaukseltaan Suomen vetoavin festari. Itselleni se on myös ainoa festari, jonka kohdalla osallistuminen peräkkäisinä vuosina on päässyt kasvamaan niinkin pitkäksi, ...

Imperiumin toimituksen parhaat levyt 2011 Ja niin päättyi jälleen yksi levyvuosi. Vuoden 2011 päätöskatsauksessa yllättävän monilta toimittajiltamme löytyy suosikkilistalta samoja levyjä ja iloksemme huomaamme, että niiden joukosta l&oum...

Von Hertzen Brothers Suomalaisten rock-bändien aateliin Approach-levyllään (2006) noussut Von Hertzen Brothers on sittemmin vain parantanut tahtiaan, ja tänä keväänä ilmestynyt viides albumi Nine Lives on kerännyt kehuja sekä ...