Haze
Let Me Be Your Snake
CD-R
1
Niin. On niitä kuuluisia covereita ja niitä soittelevia rokkibändejä, joita kuuntelee mielellään ja sitten taas niitä jotka olisi mielellään jättänyt kuulematta. Italialainen Haze kuuluu jälkimmäisiin, ja on onnistunut pilaamaan totaalisesti mm. Kissin muutaman biisin. Siis sananmukaisesti totaalisesti.
Lähdetäänkö ihan alusta? Minusta vähän tuntuu että tämä tuotos on äänitetty ns. livenä, eli kamat mikitetty ja vedetty rock´n roll -meiningillä kerralla narulle. Hyvä idea, jos meininki olisi nautinnollista kuunneltavaa ja homma toimisi mutkattomasti. Mutta kun se ei toimi. Jos taas tämä oli ihan vakavissaan äänitetty huolellisesti, voisin kävellä suoraan treenikämpille, ja ottaa sieltä harrastelijabändin joka tykittää nämä kumoon milloin vain ja vaikka toinen käsi selän taakse sidottuna. Ja niiden tarvitsisi soittaa vain hampaillaan.
Kyllä minä laulajallakin ymmärrän pienen epävireisyyden, ja laiskan kapinallisen asenteen mikin varressa, mutta rajansa kaikella. Tämä nimittäin kuulosti joltain 70-luvun punkkibändin laulajalta, joka on hukannut enkelipölyn myötä niitit, "hampaat" ja asenteensa johonkin viime tripillään. Hemmo yrittää olla niin cool äänensä kanssa että onnistuu kylmäämään selkäpiitä äännähdyksillään. Italian murre ei myöskään yhtään helpota asiaa, päinvastoin. Yäk! Kuulostaa ihan siltä kun Sylvester Stallone pistettäisiin coveroimaan Elvistä. Eih!!! Kitaristin soundit oli niin perseestä että vaarivainaan Helkama-mopokin esittää vakuuttavampaa säröääntä kun ko. kitara. Paikka paikoin huomaa että kaveri osaa kyllä soittaakin, mutta taitaa olla niitä rockpuristeja että jos nupissa löytyy se luku 11, sitä käytettiin juuri nyt diskantissa, bassossa, middlessä, gainissa, main volumessa... jatkanko listaa? Tälläinen 'nupit kaakkoon ja baanalle' -meininki tuhannen päissään toteutettuna toimii vain jos kuulijakunta on yhtä vakuuttavassa jurrissa. Minulle ei silloinkaan, epäilen että heräisin vaikka pirtukoomasta vetämään töpselin irti seinästä jos tätä raiskausta soitettaisiin minun kämpässäni. Jollen ehtisi tukehtua oksennukseen joka alitajuisestikin nousee kurkkuun tästä. Ugh! Olen puhunut! Pisteet jatkakoon karua tarinaa.
13.01.2003, Marko Heino
Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 1881
Palaa »
Bookmark and Share