Australialainen melometalliyhtye Divine Ascension purkittaa paraikaa debyyttialbumiaan, mikäli bändin MySpace-sivua on uskominen. Jo vuonna 2007 maailmalle lähetetyn demon perusteella odotettavissa saattaa olla ihan kelpo kiekko.

Maltillista poweria, hieman progea, naisvokalisti - siinä tämänkin yhtyeen resepti. Jonkinlainen vertailukohta voisi olla niin ikään ausseista koostuva Vanishing Point (jossa toki laulaa mies, Silvio Massaro), paitsi että Divine Ascensionin äänimaailma on hieman "sankarillisempi" synatorvineen, joilla muuten loihditaan ihan tarttuvia melodioita. Kitaraakin kyllä soitetaan, ja huomattavasti enemmän kuin pahimmissa kiippariheviyhtyeissä. Soolotkin lähtevät varsin liukkaasti, vaikka avauskappale Garden of Evilin (muuten hyvän) alun kitaroinnit vielä hapuilevatkin.

Demolla on kolme kappaletta, joista oikeastaan kaikki ovat sävellyksinä ihan lupauksia herättäviä. Kesto heiluu välillä 4.25-5.24, ja jokainen raita on mukavasti suoraviivaisuuden ja hieman haastavamman kuuntelukokemuksen välimaastossa. Hittimelodiaakin löytyy.

Toteutusta voisi kuvata kohtuulliseksi. Vokalisti Jennifer Borg ei mitenkään häikäise, mutta neidon ulosanti ei toisaalta kuulosta toivottomaltakaan. Parissa vuodessa hänestä on saattanut kehittyä vaikka hyväkin laulaja. Naisen laulamassa voimametallissa riskinä on yllättäen munattomuus, mutta Borg vaikuttaisi omaavan jonkinlaiset palkeet, kunhan vain saa niistä enemmän irti.

Soittotaito on kaiken kaikkiaan kohtuullisesti hanskassa, ja äänimaailmakin demotasolle ihan mukiinmenevä. Debyyttilevylle loihdittanee jo paremmat soundit. Tämän ihan lupaavan demon perusteella Divine Ascensionin nykykunto kannattanee tarkastaa, kun levy markkinoille ilmaantuu.