|
|
|
Kotkassa vaikuttava Eradication on perustettu vuonna 2001 ja pidän käsissäni orkesterin seitsemättä viidestä biisistä koostuvaa demoäänitettä. Julkaisuiden lukumäärästä voi jo päätellä, ettei bändiläiset ole ensimmäistä kertaa pappia kyyditsemässä.
Muutama vuosi sitten arvostelussa olleen Long Lost, Finally Found -demon ajoista bändin soundi on kehittynyt huomattavasti vaihtelevammaksi, sillä kasarivaikutteisesta heavystä on siirrytty tapahtumarikkaan rockin maisemiin, jonka tarkka määritteleminen on hyvin hankalaa. Biisit eivät avaudu kertalaakista, sillä yleisilme on arvaamaton. Tunnelmanhallinta on kokeilevaa, sillä teemat vaihtuvat nopeasti ääripäästä toiseen. Basisti-vokalisti Mikko Gyntherin mielipiteitä jakava vaikeroiva laulutyöskentely tuo edesottamuksiin omaperäisyyttä, mutta hetkittäin vokalisti sortuu erittäin räikeään ylitulkintaan.
Eradication on luonut kokonaisuuden, jonka kaltaista ei demopöydälle eksy kovinkaan useasti. Raskaan progeilun, hyväntuulisen rokkimeiningin ja pienoisten jazz-vaikutteiden ristisiitos kuulostaa niin häiriintyneeltä, ettei bändiä ainakaan sovinnaisuudesta voi syyttää. A Day in the Lifellä Eradication päästää hulluutensa ja hulvattomuutensa valloilleen, mutta paikoitellen hassuttelut tehdään yleisen uskottavuuden kustannuksella. |
|
|
06.02.2009, Olli Rinnekangas |
|
|
|
|
|
|
Palaa » |
|
|
|
|
