|
|
|
Mänttäläinen Nokkonen on ollut toiminnassa jo vuodesta 1995 ja demojakin on tilille kertynyt kunnioitettavasti kymmenkunta. Edellinen Mustan yön kukka -MCD vaikutti potentiaaliselta paketilta, joten tietynlaisia ennakko-odotuksia uutuustuotosta kohtaan on olemassa. Nokkosen teho ei ole edellistuotoksesta huonontunut, sillä uutuuskin polttaa säälimättä ihon paukamille.
Mooseksen kantapää koostuu introsta ja viidestä varsinaisesta biisistä. Edellistuotoksesta orkesteri on kuljettanut edesottamuksiaan piirun verran progressiivisemmille leveysasteille. Raskaan rockin voimaan luotetaan edelleen, mutta entistä enemmän on havaittavissa heavyvaikutteita aina 80-luvulta saakka. Nokkosen biiseistä tekee persoonallisia Vesa Vahalan hieman gospelviitteisen sanoitustyylin lisäksi tietynlainen soitannollinen kierous, joka saa biisi ideat kuulostamaan monimutkaisemmilta kuin ovatkaan.
Tarttuvuus on toinen orkesterin valttikortti, sillä biisit eivät ensimmäisellä kerralla paljasta pelikorttejaan, mutta alkavat pikkuhiljaa vetämään kuuntelijoita veneeseensä. Kauttaaltaan laadukkaalta julkaisulta nousee valokeilaan nelosbiisi Paholainen, johon on suoraselkäisen heavypullistelun lisäksi onnistuttu säveltämään mahtipontisuutta nerokkain kosketinkuvioin. Mooseksen kantapää on näkemyksellisesti rakennettu moderni tuotos, jota ei pysty alistamaan suoraan mihinkään musiikkigenreen. |
|
|
15.01.2008, Olli Rinnekangas |
|
|
|
|
|
|
Palaa » |
|
|
|
|
