|
|
|
Noin neljän vuoden ikään ehtineen Ardualin toinen demo on kuin aikamatka kymmenen vuoden taakse. Hyppy ajassa on kuitenkin tarkasti mitoitettu, eikä suinkaan mikään epämääräinen loikka. Ajoittain olo kuin Emperorin arvostettua Anthems To The Welkin At Dusk -levyä kuunneltaessa.
Vain pari biisiä sisältävä kymmenminuuttinen on tyyliltään kuitenkin enemmän death metal -vivahteinen kuin ohessa mainittu viitebändi. Sinfonissävyinen, black metal -kiemuroita tarjoava tummankaunis metallisekoite on kiehtova viritelmä, joka viekottelee samaan aikaan epätyypillisyydellään, että myös yllä mainitulla mielenyhtymällään.
Niin kitaramelodiat, kuin synkkyyttä henkivät kitarafiilistelytkin sekoittuvat mainioksi ja hallituksi kokonaisuudeksi koskettimien ja örinälaulujen kanssa. Vaikkei demosta keksi suurempia valituksen aiheita, ehkä hienoisella hionnalla saisi biiseistä vielä toimivampia ja enemmän tarttuvia kuin nyt. Soundit ovat jo valmiiksi enemmän kuin kohdallaan, mitä nyt rumpujen ylikliinisyydestä voikin hieman rutista. Demo on kuitenkin vain demo ja tällä perusteella Ardualin materiaali on varsin hyvässä kuosissa jo ihan julkaisuakin silmällä pitäen. |
|
|
27.07.2007, Serpent |
|
|
|
Palaa » |
|
|
|
|
