Kansitaide post-alfa
Paperi T
KIRJA

[ Kosmos Kustannus ]

( 8- )
Kustantaja: Kosmos Kustannus
Julkaistu: 9/2016
ISBN: 978-952-7144-25-1
Sidos: sidottu

Sitähän voisi miettiä, miksi Imperiumi vaivautuu lukemaan räppärin runokirjaa – ihan syystäkin. Sitä kuulee kuitenkin sanottavan, että me hevarit suhtaudumme avoimesti ja suvaitsevasti asioihin. Miksi siis ei, vastaan ja tartun rohkeasti mahdollisuuteen sivistyä korkeakulttuurin piirissä.

Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että Paperi T (Henri Pulkkinen, s. 1986) on Emma-palkittu helsinkiläinen räppäri. Itse näen miehen enemmän runopoikana, joka vain sattuu taiteilemaan rap-musiikin saralla. Ovathan miehen biisit sisällöltään hyvin eri kastia kuin esimerkiksi sillä Mersua ajavalla koko kansan kultapojalla. Siinä mielessä en ole yllättynyt että kaveri vääntää palkitun debyyttialbumin jälkeen runokirjan.

Teosta on markkinoitu milloin pehmeänä vastaiskuna vallalla kuulemma olevalle alfauros-maailmalle, jossa miehet ovat kovia eivätkä juuri näytä tunteitaan. Tai kuvilla, joissa tekijä itse avoimesti kyynelehtii. Mies kun ei ilmeisesti nykymaailmassa saa tilaa itkeä. Paskapuhetta, sanon minä: mies saa itkeä siinä missä nainenkin. Sehän on nykyään lähes muodissa; sillä mehustellaan keltaisessa lehdistössä pitkin viikkoa aina tulevan perjantai-illan Vain elämää -ohjelmaa odotellessa. Eihän itkemisen pitäisi olla mikään asia, mitä tarvitsee jatkuvasti nostaa esiin.

Tämänkaltaiselta markkinointialustalta odotukset saadaan luotua hyvin korkeiksi, eikä niitä saada täytetyksi: Post-alfa ei paljastu miksikään pehmeäksi nallekarhumiehen nyyhkylauluksi. Ennemmin teos tarjoaa tajunnanvirtaisen ja runomuotoisen kertomuksen nykymaailmasta ja sen tiimellyksessä temmeltävästä, surumielisen haikeasta ja epävarmasta miehestä, joka etsii sitä kuuluisaa “omaa paikkaansa” tässä maailmassa ja elämässä – kuten niin moni muukin meistä täällä tallaavista.

Rakkaus – lähinnä se mennyt ja menetetty versio siitä – on runoissa vahvasti läsnä: on eroja, ikävää ja yksinäisyyttä, jota nokkelilla sanakäänteillä ja metaforilla pyritään keventämään esimerkiksi näin: suhteemme viimeisinä päivänä / takerrun asioihin / kuten sohvankulmaan / ja eteisen karmeihin. Tässä mielessä kirja uppoaakin nykymaailmaan huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi Lord Byronin vastaavat. Rap-musiikissa yleisesti viljelty, uhoileva ja itseriittoinen elvistely loistaa onneksi poissaolollaan.

Paperi T:n tyyli on vapaamuotoista ja loppujen lopuksi helposti lähestyttävää vuodatusta arjesta, maineesta, pakastealtaista, maalaisromantiikasta ja vaikkapa joukkoliikenteestä. Sellaista, minkä kuka vain perusjorma tunnistaa ja johon pystyy samaistumaan. Väliin tiputellaan yhtä jos toista tunnettua nimeä Jay Z:stä Gertrude Steiniin. Me metalliihmiset löydämme joukosta helposti ainakin yhden tutun hahmon: sut mä muistan / burzumin paidassa / tuntuu kuin oisit nussinut varg vikernesiä kauttani.

Post-alfan ensimmäinen 2500 kirjan painos myytiin jo loppuun. Väheksymättä teoksen arvoa väitän kuitenkin, että sitä olisi myyty korkeintaan sata kappaletta, mikäli kirjoittajana olisi ollut Matti “runopoika” Meikäläinen. Maine myy ja hyvällä markkinointihypellä en hämmästyisi, jos se jo luvattu seuraavakin painos vietäisiin käsistä. Näin se maailma vain toimii. Tosin post-alfa on juuri tämän päivän runoutta, tämän hetken ja ajan ihmisille. Tommy Tabermanniksi Paperi T ei vielä tällä teoksella nouse, mutta eiköhän ne tytöt – ja miksei pojatkin – tästä tykkää.



08.10.2016, Henry Lunabba
http://www.kosmoskirjat.fi/uutiset/2016/8/29/czb18rzu0exumjjvf4k6zte7ubkeyg Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.netissä Osta Lukukertoja : 1599
Palaa »