Kansitaide Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue-elämää
Aroluoma, Kimmo
KIRJA

[ Custom Sounds Finland Oy ]

( 9 )
Nidottu
Laminoidut kannet
130 ss.
koko: 13,6 cm x 20,5 cm
ISBN: 978-952-93-7605-6

Ansiokkaan Keikkapäivä – 24 h kiertue-elämää -teoksen parisen vuotta sitten julkaissut kitarateknikko ja blogisti Kimmo Aroluoma tietää, mistä kirjoittaa. Ja tekee sen jälleen hyvin.

Aiheeltaan edeltäjäänsä rajatumpi Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue-elämää -nide kertoo suomalaisyhtye Daniel Lioneyen keikkarupeamasta Amerikan mantereella, brittiläisen Cradle of Filthin lämmittelijänä.
Tarkennettakoon, että Daniel Lioneyessä kyse on HIM-yhtyeen kitaristin Mikko ”Linde” Lindströmin masinoimasta raskasrockretkueesta, missä hänen lisäkseen tällä kiertueella soittivat myös rikostoverit, basisti Mikko ”Mige” Paananen ja kosketisti Janne ”Burton” Puurtinen yhdessä rumpali Seppo Tarvaisen ja kakkosvokalisti Manu Patelin kanssa.

Nämä miehet, kera tämän maan ykkösteknikoiden joukkoon lukeutuvan Aroluoman kanssa vetäisivät kengännauhabudjetti- ja persnettorundin rapakon taakse suunnitteluineen, järjestelyineen ja toteutuksineen kaikkineen.

Vuosia tietyn mukavuustason menoon tottuneet muusikot osoittavat aitoa rock-henkeä heittäytymällä oikein urakalla – varsinkin, kun siihen on oikeasti varaa. Eniten peliin itsensä laittaa kirjoittaja Aroluoma, joka päällystää omiensa ja kiertueen toisen lämppärin, suomalaisen Turisaksen, tekniikkapuolta. Tämän lisäksi päälle tulevat kaikki managerin hommat. Vaikka matkassa on sattumuksia ja haasteita vaikka millä mitalla, urakka saadaan onnellisesti maaliin ilman suurempia aineellisia vahinkoja. Henkiset ja sosiaaliset tappiot ovat asia erikseen.

Kaikki edellä mainittu on kerrottu Jenkkirundi-kirjassa sujuvasti ja raadollisesti. Kirjoittajan kannalta puhutaan myös hyvin henkilökohtaisesta teoksesta sairaalareissuineen ja avioeroineen. Vaatii takuulla pokkaa pistää itsensä peliin näin julkisesti, mutta toisaalta se on yksi niistä peruskivistä, mitkä tekevät tästä kirjasta edeltäjänsä tapaan mielenkiintoisen. Aroluoman koettelemukset tuovat aiheen yksiselitteisen konkreettisesti lähelle lukijaa.
Toinen peruskivistä on konstailemattoman ytimekäs ja asialinjalla pysyvä teksti. Jopa sen verran, että mehukkuuden lisäämiseksi kirjassa olisi voinut olla – sanotaan nyt yhden ylimääräisen neljänneksen verran – enemmän kevyempää ja anekdoottipitoisempaa kuvausta kiertuearjesta. Vaan hyvä näin. Riisuttu selkeys tekee Rundipäiväkirjasta miellyttävän helppolukuisen.

En voi kyllin ylistää Kimmo Aroluoman suomalaiseen musiikkikirjoittamiseen tuomaa sisäpiirin näkökantaa, jonka suo perin opettavaisia ja viihdyttäviä hetkiä kenelle tahansa musiikista kiinnostuneelle. Ruohonjuuritasolla toimiville ja varsinkin aloitteleville rock- ja metalliyhtyeille niteet ovat suoranaisia aarrearkkuja, joihin kannattaa tutustua vastaanottavan avoimesti ja pieteetillä. Niin Keikkapäivää kuin Jenkkirundia on helppo suositella ihan jokaiselle rokkarin ammatista haaveilevalle. Kimmo Aroluoma tietää, mistä puhuu, ja sitä puhetta kuuntelemalta välttyy ainakin isolta osalta pettymyksiä ja epäonnistumisia. Kun puitteet ovat kunnossa, on sitä omaa maailman parasta musiikkiakin helpompi lähteä levittämään muiden kuultavaksi.

Tältä pohjalta toivonkin, että Aroluoma hyppää kirjoituskoneineen seuraavaksi jonkin keskikokoisen suomalaisen (raskas)rock-yhtyeen matkaan, joka kiertää useamman kotoisen keikkamestan aina pohjanmaalaisen pizzerian nurkasta Tavastialle.

LUKUNÄYTE



15.09.2016, Jaakko Silvast
http://www.customsounds.fi/jenkkirundi-seitseman-viikkoa-kiertue-elamaa.html Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.netissä Osta Lukukertoja : 2574
Palaa »