Kansitaide Amon Amarth Shiraz 2012
Amon Amarth
viini

[ Metal And Wine ]

( 8 )
Shiraz-punaviini, 2012
Kierrekorkillinen 0,75 l pullo
13,5% AVB

Amon Amarth, tuo viikinkimelodeathistaan tunnettu ruotsalaisten turriaisten lauma, on julkaissut ison maailman bändien malliin oman punaviininsä. Amon Amarth Shiraz 2012  ei, yllättäen, suuren yleisön äänekkäimmän osan mielestä sovi viikingeistä innoituksensa ammentavan skandinaavibändin imagoon; internetin keskustelupalstat ovat täynnä mielipiteitä joiden mukaan vaikkapa sima olisi ollut parempi valinta, ja enemmän bändin sanoitusten historialliseen kontekstiin sopiva juomavalinta.

Rohkenen olla eri mieltä, muutamastakin eri syystä. Ensinnäkin Running Wildin fanijuomat osoittivat että ainakaan meikäläisen kielellä vahvasti yli-imelään kiljuun viittaava aidoksi väitetty sima ei välttämättä ole erityisen hyvää, eikä fanijuomasta viitsi maksaa jos se ei maistu. Toisekseen... niin, kyllä viikingitkin viiniä joivat.

Amon Amarthin viinipullo on tyylikäs, niin kuin useimmat bändiviinit tapaavat olla, ja sen etiketti sopii riimuineen ja bändilogoineen mitä mainioimmin yhtyeen perusimagoon. Itse viini on lähes oletusarvoisesti Shirazia, tuota punaviinien Chardonnayta. Kumpikaan rypäleistä ei nimittäin ole mitenkään yllättävä valinta mihinkään bulkkituotteeseen, ja vaikkei kumpaakaan voi miksikään viininjuonnin apupyöräsarjaksi haukkua, ovat ne kuitenkin rypäleinä helpoimmasta päästä juoda ja arvostaa. Lasissa viini on hiukan keskiverto-Shirazia kevyemmän väristä, mutta tuoksu on sitä itseään, rehellisen marjaisaa ja mehumaista.

Maku on myös Shirazia. Ihan kyseisen rypäleen halvimpaan päähän ei ole eksytty, ja ainakin testipullollisen puolesta puhuttaisiin noin 10-12 euron pullosta Alkon hyllyllä. Huonoa viini ei siis missään tapauksessa ole, mutta hiukan keskitien lientä kuitenkin, ilman mitään normi-Shirazista poikkeavaa riskinottoa. Se ei yllätä suuntaan eikä toiseen, mutta ehkäpä aavistuksen yllättäen bändibrändäyksestä maksettu lisähinta ei erityisemmin harmita. Kun ostaa pullon Shirazia ja saa pullon ihan asianmukaista Shirazia, niin ei ole suuremmin valittamista. Viini sopisi liharuokien seuraksi, ja sen vireen voisi kuvitella haudutettua tummalihaista riistalintua, tai vaikkapa grillattua possua sopivalla mausteisellakin barbeque-kastikkeella. Maussa on rypäleelle tyypillisesti runsaasti marjaisuutta, ja käyvätpä jopa aronia- ja kuningatarhillokin mielessä. Ihan mainio viini, josta siis reilun kympin maksaisi mukisematta.

Ja se imagoasia... viikingit joivat viiniä, jos ei muuten niin ryöstöretkillään. Ja jos nyt viikinkien imagoa ajattelee, niin ryöstämällähän niissä piireissä elanto hankittiin: ukot airoihin, kokka kohti Ranskan rannikkoa. Miekka ja kirves heiluen kylään, naiset pyytämättä tiineiksi, kellarin sisältö kyytiin. Soihtu jokaiselle olkikatolle ja saaliin kanssa kohti kotia. Ja sitten kolmen vuoden päästä sama uusiksi, vähän niin kuin palaisi hyvälle sieniapajalle. Kyllä sieltä jokunen nassakallinen Burgundiakin on mukana kotiin kulkenut, siitä ei ole epäilystäkään. Ja niin saivat alkunsa myös normannit, joten kyllä tässä tapauksessa juomavalinnasta on ihan turha ruikuttaa. Jos joku haluaa aiheesta vielä valittaa, niin puhukaa kirveen hamarapuolelle. 

Amon Amarth Shiraz 2012 on maukasta alkoholipitoista nestettä, ja juomasarveen kuuluu neste, mieluiten maukas, varastettu ja alkoholipitoinen sellainen. Lisäksi se on bändiviinien luokassa jopa aika hyvää sellaista, joten nokka tukkoon ja kohti Valhallaa, mars!



08.04.2016, Napero
http://metal-and-wine.com/en/amon-amarth/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.netissä Lukukertoja : 1802
Palaa »