Joskus tulee eteen juuri sellaista musiikkia, jota kaipaakin. Pressure Points sopii täydellisesti keskitalven kaamokseen ja masennukseen. Yhtyeen debyytti on hämmästyttävän toimivaa tummempaa progea, mikä ei tässä tapauksessa tarkoita viiksekkäitä setiä 70-luvulta vaan Remorses to Remember on moderni aikakautensa tuote. Vaikutteita yhtye on ottanut vaikka mistä; pitkät ja polveilevat kappaleet ovat monimutkaisia , mutta selkeästi harkittuja kokonaisuuksia, eivätkä ne kuulosta pelkästään improvisaatioon pohjautuvilta.

Levyllä on seitsemän kappaletta, joiden vähimmäismitta on kuutisen minuuttia, pariminuuttista instrumentaalia lukuunottamatta. Teoksista pisin jatkuu yli kymmenen minuutin. Moisiin puitteisiin on hyvin vaikea tehdä kokonaisuutena kiinnostavaa kappaletta, mutta tämä on se osa-alue, missä Pressure Points erottuu edukseen. Biiseissä on vaihtelevuutta ja tunnelmaa. Levyn perussävy on tietysti sangen melankolinen, esimerkiksi Opethin tuotanto on hyvä vertailukohta, joskin vaikutteita löytyy myös Dream Theaterista ja vaikka mistä muualta. Soundimaailmaa ja sisältöä pyöritellään laajalla skaalalla ja perusheviä massiivisemmat teokset viedään kunnialla läpi.

Tällaisessa musiikissa yksittäisen kappaleen merkitys hämärtyy ja levyistä tulee enemmän kokonaisuuksia kuin osiensa summia. Remorses to Remember on mielenkiintoinen, koska se kuuntelukerrasta toiseen kuulostaa sangen tuoreelta. Levy ei sisällä sellaisia yksittäisiä kokonaisuuksia jotka saisivat musiikin jäämään päähän, vaan tärkein motivaattori levyn uudelleen kuuntelemiseen on se, että tietää sen kuulostavan hyvältä. Se on kuitenkin tietyn tunnetilan levy; ei se varauksetta jokaiseen hetkeen sovi, mutta universaalisti joka tilanteeseen sopivat levyt ovat muutenkin harvassa.

Pressure Pointsin debyytissä ei ole suuremmin napisemisen aihetta, se on kokonaisuutena varma tuotos ja kiinnostava kokonaisuus. Musiikkina se puhuttelee enemmän kuin kolme neljännestä muusta nykymusiikista. Jos jotakin purnaamista on löydettävä, niin puhtaat vokaaliosuudet eivät toimi ehkä niin hyvin kuin niiden toivoisi: vaikka solisti laulaakin puhtaasti, niin äänensävynsä ei ihan täysin tämänkaltaiseen musiikkiin sovi. Muilta osin näinkin monimutkaiseksi musiikiksi Remorses to Remember on erittäin mukaansatempaava kokemus ja erittäin hyvä debyytti.