Jonkinlaiseksi dark metal -sooloartistiksi kolmoslevyllään muuntautunut Raventale jatkaa edeltäjänsä hengessä, mutta kenties yhä enemmän melodisen ja alakuloisen fiilistelyn pariin heittäytyen. Doomahtavia piirteitä toki musiikista löytyy edelleenkin, mutta black metal -merkit lienevät loppuneet viime levyn tietämillä. Mortal Aspirations onkin tavallaan loogista kehityskaarta seuraava jatke edeltäjälleen.

Paikoin tekele kulkee miltei deathmetalmaisissa sfääreissä, ainakin tiettyjen riffien osalta. Vastapainona levy sitten hidastelee, fiilistelee ja paisuttelee koskettimilla kuin 90-lukuiset dark metal -aktit konsanaan. Laulupuolen örinäanti sopii toki kumpaankin malliin, eikä levyn raskaista ja selkeistä soundeista löydy valittamista.

Eniten harmaita hiuksia aiheutuu levyn epätasaisuudesta. Siinä missä paikoin tuotos potkii persauksille vahvalla tunnelmallaan ja voimakkailla riffeillään, on sen heikompi anti varsin keskitasoista ja tylsää kuultavaa. Vioistaankin huolimatta levyllä on hyvät hetkensä ja oma ilmeensä, joka ei kuulosta liian tavanomaiselta nykytarjonnan joukossa.