Aivan kuin olisin sanonut tämän aikaisemminkin: Katatonian Brave Murder Day on alansa paras levytys ikinä. Samaan eivät ole yltänyt sen enempää Opethit, Agallochit kuin Katatonia-miehistön sivuprojekti October Tidekaan. Samaan ei yllä myöskään venäläinen The Morningside, jonka kömpelösti nimetty kakkosalbumi Moving Crosscurrent of Time jatkaa pitkälti samoilla linjoilla, jotka parin vuoden takainen The Wind, the Trees and the Shadows of the Past bändille avasi.

Debyytillä kuullut shoegaze-vaikutteet ovat huuhtoutuneet uudelle levylle tultaessa kauemmas ulapalle ja tilalla on entistä metallisempi ja sanoisinko agallochmaisempi lähestymistapa. Etenkin vokalisti Igor Nikitinin kohentunut örinä ja bändin kitaramelodiat muistuttavat tuosta yhdysvaltalaisyhtyeestä. Toki totaalisia Katatonia-hetkiäkin kuullaan, kuten The Outcomen alkuriffi ja levyn nimibiisin puolivälin teemat. Ja ne shoegaze-näppäilytkin palaavat rantaan Outroista ensimmäisen aikana.

Yllätyksiä ei levyllä siis kuulla, mutta muutoin kiekko on edeltäjäänsä tasalaatuisempi ja mietitymmän oloinen. Nimenomaan kitaramelodiat tuntuvat aiempaa iskevämmiltä jos myös tyyliltään selkeämmin esikuviin palautettavilta. Kakkosraita 14:n tuplaliidit, The Outcomen lopun upean tunnelmallisen säröinen kitaramaisema sekä The Autumn Peoplen kertosäkeen kaunis melodia osoittavat kyllä The Morningsiden taidokkuuden, mutta tässä määrin eivät nämäkään kohokohdat tee levystä kuin tyydyttävän kuuntelukokemuksen.