Hollantilainen, sanaleikistä nimensä kasannut Persistense osoittaa debyyttilevyllään millaista jälkeä syntyy, kun demotasoinen tekele julkaistaan ulos levynä.

Melodinen death metal, perinteiseen kuolonmetallikaavaan nojaavana. Siinäpä koko In Blood and Heartin konsepti lyhyeen tiivistettynä. Kolme varttia kellottava, paikoin reippammalla tempolla ryyditettynä ja yhdentekeviä biisejä tarjoileva paketti on kuin väsyneiden kliseiden tiivistelmä 90-luvun alusta - ja vieläpä kehnoilla soundeilla ulos suollettuna.

Mikä vain keskivertoinen tusinabändi DM:n saralta ja siihen hitunen aikalaismelodioita Ruotsinmaalta, ja lopputulos voisi kuulostaa In Blood and Heartilta. Ei sillä, että Persistense olisi erityisesti huonoa tai ärsyttävää kamaa, mutta siitä on vaikea löytää mitään hyvää, uutta tai tarttuvaa. Sen sijaan keskivertoisuutta - erityisesti heikoilla kitara- ja rumpusoundeilla varustettuna - ei vain jaksa kuunnella kolmea varttia putkeen. Ei etenkään ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen.

Kun homma on vielä viimeistelty käheällä, loppupeleissä myös kohtuullisen munattomalla perusörinällä, jää jäljelle vain kysymys: miksi kukaan halusi julkaista näin selvästi demotasolla olevaa bändiä täysmittaisena levynä?