-->
Kansitaide Nosound
A Sense of Loss
CD
[ kSscope/Snapper Music ]

( 8½ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Constant Contrast
02. Fading Silently
03. My Apology
04. Some Warmth Into The Chill
05. Tender Claim
06. Winter Will Come

Italialainen Nosound on yksi parhaimmista Porcupine Tree -henkisistä yhtyeistä, jonka Kscope on viimevuosina onnistunut haalimaan talliinsa. Nosoundin kohdalla paino onkin sanalla “Porcupine Tree-henkinen“, ei “kopio“, vaikka tämä Giancarlo Erran johtama projektiryhmä tuntuu toisinaan jatkavan siitä, mihin Steven Wilson ja kumppanit jäivät Moonloop-ep:nsä kappaleella Stars Die.

A Sense of Lossilla Nosound on sysännyt postrock-elementtinsä syrjään ja sukeltanut entistä syvemmälle akustisten soundien ja minimalistisemman ambientin syövereihin. Minimalistisista perusrakenteista huolimatta tuloksena on syntynyt monikerroksista, mutta avarasointista musiikkia, joka hätkähdyttää kauneudellaan. Jos Nick Drake olisi elänyt niin pitkään, että hän olisi päässyt todistamaan Brian Enon tekemää kehitystyötä ambient-musiikin pioneerina, olisivat herrat kenties joskus voineet tehdä keskenään A Sense of Lossin kaltaista musiikkia.

Kun levyllä on mittaa lähemmäs 52 minuuttia, kappaleita vain kuusi ja tyylilajina ambientimpi rock, kertoo se melko tyhjentävästi mistä A Sense of Lossissa on kyse. Levyn avaa tunnelmaan hienosti johdatteleva Some Warmth Into This Chill, joka on rakennettu neljän soinnun muodostaman kuvion varaan. Kekseliäillä rumpukuvioilla ja aaltoilevilla soitinkerroksilla koristeltu kappale kasvaa vaivihkaa elegantiksi tunnelmavyörytykseksi, joka onnistuu viemään kuulijan huomion pois kappaleen yksinkertaisista lähtökohdista.

Uneliaan kaunis Fading Silently edustaa levyllä perinteisempää lauluntekotyyliä, sisältäen selkeän kertosäkeen ja vahvan melodisuuden. Vastaava rakenne on vahvasti läsnä melankoliassa rypevässä Tender Claimissa, jonka minimalistisista äänikerroksista kootut soitinpunokset kappaleen lopussa edustavat levyn hypnoottisinta hetkeä.
My Apologyn acidfolk-maisemat pistävät jälleen kerran ajattelemaan, että kenties hienointa mitä populaarimusiikin kehityksessä on tapahtunut viimeiseen kymmeneen vuoteen, on akustisten instrumenttien ja electronican yhdistyminen. Singlenäkin julkaistu Constant Contrast johdattaa kuulijan hienovaraisesti akustisista tunnelmista sähköisempien soitinten maailmaan. Vähäeleisyydessään Constant Contrast on yksi kiekon pinkfloydmaisimmista kappaleista, mutta muun materiaalin joukossa se tuntuu vain täytepalamaiselta johdannolta levyn päättävään Winter Will Comeen.

A Sense of Lossin sähköisin hetki on todellakin säästetty levyn loppuun. Winter Will Comen sisältämässä draamassa ja painostavuudessa on ahdistavan tunnelman sijaan vaikuttavaa puhuttelevuutta, jonka vertaista viimevuosina on kuultu vain Sigur Rósilta.

Aikakautena, jolloin formaattiradiokanavat silpovat pitkistä rockklassikoista tunnelmaa nostavat alkusoitot pois, ei A Sense of Lossin kaltaisilla levyillä ole juurikaan jakoa. Jos joku urhea sielu jaksaa pysähtyä edes hetkeksi tässä hektisessä elämänrytmissä ja antaa mahdollisuuden A Sense of Lossin vähäeleiselle kauneudelle, saattaa kuuntelukokemus muodostua mullistavaksi elämykseksi.



20.11.2009, Kalevi Heino
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
Scintilla
Scintilla
[ CD ]
Lightdark
Lightdark
[ CD ]
http://www.nosound.net/ http://www.myspace.com/nosoundnet Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 2484
Palaa »
 
Bookmark and Share