|
01. Sons Of Riddermark
02. Sword's Song
03. The Mark Of The Bear
04. Buccaneers Inn
05. Attack Of The Orcs
06. Dragonslayer
07. Khazad-Dûm pt2
08. Horns Of Gondor
09. The War Of Wrath
10. Forked Height
11. Starlight Kingdom
12. The Curse of The Kings (Bonus Track) |
Harvoin sattuu sellaista levyä kohdalle, että arvostelija menee sanattomaksi kuultuaan sitä; nyt kuitenkin kävi juuri näin. En voi tajuta miten tällainen bändi on onnistunut pysymään piilossa Suomessa, olkoonkin että yhtyeen promootio on ollut Suomessa sanalla sanoen paskaa, sillä näin loistavan musiikin luulisi löytävän kuulijoita. Onneksi Napalm Records vaihtoi Suomen jakelijansa, sopii toivoa että tämä uusi jakelija saa Battlelorellekin enemmän tunnettavuutta kotimaassaan. Genreluokitteluja tästä bändistä on aivan turha tehdä, Battlelore yhdistelee surutta metallin erilaisia tyylisuuntauksia viimeisen 20:n vuoden ajalta, maustaen keitosta muista musiikkityyleistä otetuin vaikuttein. Metalli, pop, klassinen ja kansanmusiikki lyövät sopuisasti kättä, luoden sekoituksen jolle on hyvin vaikea löytää yksittäisiä vertailukohtia. Biiseissä on sopivasti tarttuvuutta, rankkuutta ja tunnetta; musiikillisesti levy on suorastaan täydellinen. Murisevan mieslaulajan ja heleän naisäänen vuorottelu ei sinänsä ole mikään uusi idea, mutta harvoin sitä kuulee näin toimivasti toteutettuna. Sovitukset ovat hiottuja ja loppuun asti mietittyjä, biisit yksinkertaisesti vain toimivat. Eivät yhtyeen säveltäjät tietenkään yllä samalle tasolle kuin koulutettu taidemusiikin säveltäjä, mutta populaarimusiikin puolella bändi tekee vakuuttavaa, suorastaan pelottavaa jälkeä. Sanoituksia ei levyn promoversiossa valitettavasti löytynyt, bändi kuitenkin käsittelee minullekin hyvin läheistä aihetta eli J.R.R. Tolkienin Keskimaata lyriikoissaan. Mikään heavylevy, joka sivuaa Tolkienia ei voi olla sanoituksiltaan huono (paitsi jos Luca Turilli kirjoittaa nuo sanoitukset…). Vaikea on tästä levystä löytää mitään napisemisen aihetta, ainoa sellainen on erinomaisen muovisen kuuloiset rummut, mutta vittuakos sillä on väliä… Levy menee suoraan levyhyllyyni klassikoiden sekaan, 80-luvun heavylegendojen viereen, ja siellä kunniapaikalle. Paha on vain Battleloren tulevaisuudessa enää parantaa tästä…
03.06.2003, Esa Orjatsalo |
|
