Tyylikkään mustiin digibook-koteloihin pakatut Arckanum-uusintajulkaisut, Fran Marder ja Kostogher, edustavat ruotsalaisen black metalin kärkipäätä kautta historian. Nyt remasteroituina nämäkin modernit klassikot ovat ulkona ja ainoana miinuksena Fran Marderista erottuukin vain erillisen biisilistan puuttuminen. Kansivihkonen sentään löytyy mustien kansien välistä.
Alkujaan 1995 julkaistu Fran Marder edustaa paitsi Arckanumin levydebyyttiä, samalla myös - kaikessa raakuudessakin - hieman puhtoisempaa soundia; tai ainakin jos levyä vertaa julkaisua myöhempään Kampeniin. Fran Marderilta löytyvät myös eräät Arckanumin hienoimmista ja hypnoottisista sävellyksistä, kuten vaikkapa videonakin levinnyt Gava Fran Trulen.
Niin sanotusti paremmista soundeistaan huolimatta Fran Marder on hyvin raaka, väkevä ja alkuvoimainen levytys. Sen nopeatempoiset, rujot ja karkeasoundiset biisit kumpuavat ääretöntä luomisenergiaa, repiviä riffejä ja paikoin jopa tietynlaista melankolisuutta. Levy tuntuu kuin etäiseltä ruotsalaissukulaiselta Darkthronelle, vaikka erot ovatkin ilmiömäiset sävellysten, miksei toisaalta tunnelmankin suhteen. Siltikin näissä bändeissä on jotain samaa, toisiinsa yhdistävää mystiikkaa, tunnelmaa ja alkukantaista pimeyttä, jota on hankala hahmottaa ilman musikaalista tarttumapintaa.
Tasaisen vahvan ja paikoin bändin parhaisiin hetkiin yltävän sävellystyön ansiosta uskallankin kehaista Fran Marderia Shamaataen levytyksistä parhaimmistoon kuuluvaksi. Vaikka peikkomies on ilmeisesti dissannut jälkikäteen levyn soundimaailmaa liian siistiksi, ei Fran Marder sitä lopulta kuitenkaan ole. Kaikkiaan sen dynamiikka vinkuvine kitaroineen ja jyskyttävine rumpuineen on komeaa kuultavaa, ja paketin luonnollisesti kruunaavat miekkosen raakalaismaiset raakkunat, sekä kontrastina toimivat heleät naislaulut, joiden toimivuutta ei voi tällaisessa uskoa todeksi niitä itse kuulematta.
Kokonaisuutena nostaisinkin Fran Marderin Arckanum-julkaisuiden kärkipäähän, ehkäpä heti keväisen ÞÞÞÞÞÞÞÞÞÞÞ:n jälkeen yhtyeen parhaimmaksi kokopitkäksi. Kaikkiaan loistava levytys murhaavan brutaalia, mutta niin tunnelmallista black metalia.
24.10.2009, Serpent |