Kotimaisten nuorten tahkoajien debyytistä on ehtinyt kulua vasta reilu vuosi, kun rynnistys jatkuu jälleen. Tracedawnin tekninen ja taidokas ilmaisu on selvästi kehittynyt ja syventynyt. Biiseihin on panostettu enemmän ja soitto rullaa jouheammin. Bändin moderni, erittäin melodinen ja raskassävyinen metalli ei silti sinänsä tuo kovin tuoreita tuulahduksia alati paisuvaan tyylikirjoon. Vertailukohtia olisi helppo keksiä, mutta useimmat niistä eivät täysin antaisi oikeutta Tracedawnin tyylille. Koskettimien rooli on noussut näkyvämmäksi ja niiden avulla luodaan aivan uudenlaisia tunnelmia ja sähköisiä virikkeitä.
Laulaja Antti Lappalaisen kurkusta kaikuvat puhtaat laulut ja korinat soljuvat yhteen hyvinkin miellyttävästi. Samalla puhtaiden laulujen rooli on kasvanut selvästi suuremmaksi, vaikka suht tasokkaalle korinalle olisi sijaa enemmänkin. Vokalistin paras tyylinäytebiisi on ilman muuta mainio In Your Name. Poljento on ajoittain hieman yksitoikkoista ja biisikokonaisuudet kaipaisivat vielä lisää särmää siepatakseen kuulijan täysivaltaisesti pauloihinsa. Etäiseksi biisit eivät todellakaan jää, mutta tiettyä lisävireyttä ja hallitsevuutta kaivattaisiin vielä. Aivan parhaaseen iskuun päästään oikeastaan vasta päätösbiisi The Forsakenin myötä, jolloin kitaraosastokin tuntuu näyttävän todellista karvaansa hienojen leadien kautta.
Tarttuvuutta, taitoa ja virikkeellisyyttä löytyy, mutta läpilyönti onkin kuulijoiden korvien ja bändin työn varassa. Vanhakantaisen metallin jääriä tämä tuskin innostaa ja vaara jäädä modernin melometallin keskikastiin on väkisinkin suuri. Odottavaisella ja nälkäisellä mielellä taatusti ollaan bändin kotikentällä.
25.09.2009, Tero Lassila |