Aitoa vanhan koulukunnan death metalia - tai rumemmin sanottuna retro deathia - ei pahemmin näinä aikoina tule vastaan, saati hyvää sellaista. Tiukasti perinteistä pitää kuitenkin kiinni pääkaupunkiseudulta päätään nostava Slugathor, joka on saanut ikämittariinsa jo pyöreän vuosikymmenen. Kuin tätä juhlistaen, on yhtye samalla ulostanut kolmannen täyspitkänsä, joka onkin ehkä samalla orkesterin paras tuotos tähän asti.

Echoes from Beneath on muinaista kuolonmetalliperimää miltei parhaimmillaan, sillä näin autenttista ja hyvällä tavalla vanhalta kuulostavaa kamaa tulee vain harvoin vastaan. Vaikka sinänsä mistään mestariteoksesta ei aivan ole kyse, on Slugathor tehnyt hyvää työtä reilun puolituntisensa kanssa. Lätty on täynnä raskasta, rumaa ja rosoista death metalia, ja tämän kohdalla eivät kalman kasvot näyttäydy kauniina. Pahaenteisiä, tummanpuhuvia ja rumia riffejä suolletaan esille yksi toisensa jälkeen ja lopputulos muistuttaa hyvällä tavalla vanhaa Bolt Throweria kaikessa armottomuudessaan.

Bändi osaa heittää mukaan myös kieroa groovea tylyn sahauksen rinnalle, eikä näin jää polkemaan liikaa paikalleen yksitoikkoisuuden suossa. Silti, vähyys hienoisena pettymyksenä, levyllä voisi olla lisääkin näitä tapporiffejä, jollaisesta esimerkiksi The Smoken "pääriffi" käy hyvänä esimerkkinä. Tasalaatuisuus onneksi puhuu puolestaan ja pitää kiinnostuksen yllä useammankin kuuntelukerran jälkeen.

Ristiriitaisia ajatuksia puolestaan löytyy soundien saralta. Toisaalta jälki on kaikessa rujoudessaan ja karkeudessaan maittavaa kuultavaa, mutta varmasti myös omiaan jakamaan mielipiteitä kahteen eri leiriin. Slugathorin kohdalla rumuus on kuitenkin puolusteltua, sillä tämänkaltaisessa murskauksessa juuri levyllä oleva raakuus ja brutaalius vaatii rosoista ja vähemmän kaunista jälkeä. Rummut jytisevät ja pellit sihahtavat miellyttävän luonnollisesti, kun taas örinäpuolen matala mörinä kuulostaa epäinhimillisen armottomalta. Tällaisesta tyylitajusta voisi moni isompikin yhtye ottaa mallia kuolonmetallin saralla.

On hienoa, että Slugathor on saanut kiristettyä ruuviaan tiukempaan suuntaan ja sitä kautta myös tarttuvampaan, murhaavampaan materiaaliin. Vaan vieläkin on varaa kiristää ne turhat ylimääräiset mehut ja täyteriffit pois, sillä potentiaalia selvästi löytyy vieläkin parempaan rutistukseen.