Ruotsalainen death metal on juhlistanut syntymäänsä viime vuosina Daniel Ekerothin mittavan historiikin ja kolmen levyn kokoelman verran, ja nyt on Dismemberin vuoro saada oma erityinen kakkunsa. Bändihän on tahkonnut itsepäistä tietään jo kahdenkymmenen vuoden ajan päähahmojen ollessa perustajajäsen David Blomqvist ja laulaja Matti Kärki.

Tämä tupla-DVD onkin suhteellisen rapsakka katsaus Dismemberin musiikkiin ja näkemyksiin. Vuoden 2008 Party San -festareilta napattu päälavan keikka ei noudata perinteistä ”uusi levy ja vanhat hitit” -kaavaa, vaan setistä löytyy muutamia harvemmin kuultuja vetoja ja yhtyeen vuonna 1991 julkaistu merkkiteos Like an Everflowing Stream kokonaisuudessaan. Ratkaisu on toimiva: varsinaiselle puoliskolle on eksynyt moni oma suosikkini kuten rähjäisesti raahautuva avaus Stillborn Ways, eeppisempää korttia vilauttava Life – Another Shape of Sorrow ja sopivasti mutkitteleva Skinfather. Myös uudet kappaleet sujahtavat hyvin pakkaan, sillä – no, eihän Dismember ole koskaan varsinaisesti muuttanut suuntaansa.

Varsinainen hymy leviää kuitenkin kasvoille bändin startatessa debyyttinsä pyrotekniikan saattelemana. Dismemberedin kaltaiset kappaleet osoittavat täydellisesti, kuinka 90-luvun alussa Tukholmassa sekoitettiin noidankattilassa punkia, ilkeää thrash metalia, Iron Maidenia ja huuruisen kolkkoja kitaramaalailuja. Itse bändikin tuntuu olevan mielissään tästä nostalgiatripistä, ja jäsenet jaksavat heiluttaa tukkansa, irvistellä ja riehua kuin nuoret jannut konsanaan – pieni äijämäinen hymynvirne kuitenkin vilahtaa aina silloin tällöin suupielessä. Dismember näyttääkin nauttivan lavalla olostaan, ja musiikin raivo ja energia välittyvät hyvin kotisohvalle. Tosin suurehko lava ja kaukana oleva yleisö saavat miettimään, miltä tämä kaikki intensiteetti tuntuisi pienemmässä paikassa kuvattuna. Onneksi hyvät kamerakulmat ja paikoittainen haahuileva heilunta tuovat mukaan eräänlaista ”demomaisempaa” fiilistä.

Under Bloodred Skiesin toinen puolisko on tällaiselle paketille turvallinen ratkaisu: kun vuoden 2004 DVD Pure Blasphemies keskittyi dokkaripuolella Dismemberin historiaan, nyt tuodaan esille bändin ajatuksia nauhoittamisesta, kiertueista ja death metalista viimeisimmiltä kiertueilta mukaan tarttuneen kuvamateriaalin siivittämänä. Itse haastatteluosuudet jäävät tosin varsin pintapuolisiksi: miekkoset kertovat, kuinka kiertueilla on joskus tylsää, kuinka joskus juodaan viinaa ja kuinka Dismember ei ole koskaan seurannut trendejä. Vauhtiin päästään oikeastaan vasta studiotyöskentelyyn liittyvissä kohdissa, jolloin tosifanille irtoaa muutama herkullinen fakta muun muassa Kärjen sanoitusmetodeista ja nauhoittaja Nico Elgstrandin studiohulluudesta. On myös hauska seurata yhtyeen uuden jäsenen, Repugnantissakin vaikuttaneen Thomas Daunin nuoruudenintoa miehen päästessä paukuttamaan rumpuja idolibändissään.

Death Metal & More Mental Illnessissa suurempaan osaan pääsevätkin kiertue- ja studiopätkät, joissa seurataan muun muassa Dismemberin, Entombedin, Graven ja Unleashedin Masters of Death -yhteiskiertuetta kaikkine toilailuileen. Myös joltakin pikkuklubilta mukaan tarttunut muutaman biisin pätkä – jolla Dismember yrittää soittaa Nihilistiakin, tosin huonoin tuloksin – välittää hyvin tunnelmaa. Dokkari loppuu toimivasti massiiviseen moshauskollaasiin, jossa nähdään bändin jäseniä viskaamassa hilsettä muun muassa Muumipeikon kanssa.

Aika velikultia, voisi siis sanoa. Ja ärähtäähän Party San -keikalla Kärki yhden välispiikinkin rehellisesti suomeksi: ”Kiitos paljon, perkele!” Siinäpä tarpeeksi syytä hankkia pala kuolonkulttuuria hyllyysi.