Dave Rottenin Xtreem Musicille tie helvettiin on päällystetty niillä kuuluisilla hyvillä aikomuksilla, jotka tässä tapauksessa konkretisoituvat pääosin keskinkertaisina death metal -julkaisuina. Rottenin oma bändi - pitäisi kai sanoa yksi niistä - Avulsed on astellut ylväästi kohti manalaa jo vuodesta 1992, eikä goren- ja perversionsekainen brutaali death metal ole tänä aikana menettänyt viehätystään ainakaan itse bändin silmissä. Myönnettäköön tosin, että yhtyeen kuudennella täyspitkällä, Nullolla, annetaan paikoin tilaa myös melodioille, mutta ankaruudesta Avulsed ei missään nimessä tälläkään kerralla tingi.

Avulsedin brutaali, osittain tekninenkin kuolometalli löytää tärkeimmät vertalaisensa Yhdysvalloista, bändeistä kuten Cannibal Corpse, mutta on onnistunut säilyttämään ainakin osan siitä aitoudesta ja kotikutoisuudesta, jotka Cannibal Corpsen kaltaiset ammattimuusikkobändit ovat jo vuosia sitten menettäneet. Tämän vuoksi biisitittelit She's Hot Tonight (in my Oven):ista ja Voracious Backpackerista lähtien vääntävät suun väkisinkin hymyä muistuttavaan asentoon. Nämä nimet tuovat mieleen ne ajat, jolloin kaveriporukalla ihmeteltiin ja naureskeltiin, kenties hieman kauhisteltiinkin, Cannibal Corpsen tai Morticianin biisinnimiä, ja kieltämättä osa Avulsedin viehätyksestä perustuukin ainakin omalla kohdallani nostalgialle.

Avulsed ei siis ole millään tavalla kiinni tässä päivässä, saati uudistushengessä, mutta siitä huolimatta - sen vuoksi, voisi joku sanoa - Nulloa kuuntelee mielellään. Levy on, jos ei nyt aivan täynnä, niin puolillaan verrattain tarttuvia death metal -kaavamaisuuksia, joista parhaiksi nousevat Voracious Backpacker sekä komean pääriffin sisältävä Nazino (Cannibal Hell). Dave Rottenin viemäriörinää myöden Avulsed on kuitenkin niin tavanomaista death metalia, että muiden kuin alan ystävien tuskin on syytä tähän espanjalaisbändiin tutustua.