Firenotea olisi helppo luulla Brother Firetriben peesaajiksi jo tyylivalintansa ja tulisen nimensä puolesta. Totuus kuitenkin on, että viisikko julkaisi ensi-ep:nsä Kicking Like Thunder jo ajankohtana, jolloin Brother Firetribeä ei ainakaan nimenä ollut vielä olemassakaan. Keski-iältään paloheimoja puolisen vuosikymmentä nuorempi helsinkiläisryhmä kylläkin niputtautuu samaan porukkaan Firetriben, The Poodlesin, Wig Wamin ja H.E.A.T:in kaltaisten uusiokasariryhmien kanssa, jotka ovat osoittaneet, että tämänkaltaisella tavarallakin on vielä markkina-arvoa.

Tulinuottien toimintaa lähes alusta lähtien seuranneena on mukava huomata, että levyn eliittiä edustavat Shyn ja Treatin parhaimmistoa muistuttavan Dangerin ja Suddenlyn kaltaiset uudet biisit. Tämä saakin odottamaan suurella mielenkiinnolla jo seuraajaa. Bändi on selvästi saanut lihaa luiden ympärille tuottajana toimineen entisen Urban Tale -kitaristi Erkka Korhosen myötä. Vokalisti Rickyn livetilanteissa ajoittain liian korkealla ja kovaa viilettänyt tulkinta on saatu sekin hallintaan ulkopuolisen käskyttäjän toimesta. Vanhasta tavarasta varsinkin uudelleenlämmitetty Sara La Fountain sekä keikoilla jo kauan kuultu Heartbreaker ovat lopullisen versionsa ansainneet.

Vähemmän mairittelevalta puolelta mainittakoon She Stole My Speedos, joka sisältämästään perinteitä kunnioittavasta syntsa- ja kitaratyöskentelystään huolimatta kärsii riittävän koukuttavan melodian puutteesta ja tässäkin viitekehyksessä hölmöistä lyriikoista sekä tahmainen slovari My Love Will Never Die, joka muistuttaa Stratovariusta pateettisimmillaan. Lisäksi kokonaisuus hieman kärsii pitkällä aikajanalla syntyneiden kappaleiden takia, mutta sekin saattaa olla vain henkilökohtainen ongelma, sillä allekirjoittaneelle lähes puolet materiaalista on jo ennestään tuttua.