Venäjän ahkerin levy-yhtiö pukkaa tällä kertaa suomalaista metallia Astral Sleepin debyyttilevyn muodossa. Kyseessä on levyllinen hidastelumetallia, joka ei tiedä missä genressä heiluisi ja paikoitellen miten päin.

Unawakeningiä kuunnellessa tulee useampaan kertaan mieleen lause "mitä vittua ne ajatteli", joka ei ole niitä miellyttävimpiä ajatuksia musiikkia arvostellessa. Varsinkin sovituksissa on aika paljon löysää, sillä saralla levy tarvitsisi eniten jatkotyöstämistä.

Totaalisia ylilyöntejä levyllä ei onneksi ole kovin montaa kappaletta, vaikka hieman vaivaannuttavaa tekotaiteellisuutta on liiankin kanssa. Tosin ensimmäisenä korville korahti perisuomalainen kökköenglanti, jollaista ei tulisi päästää levylle asti, lyriikat kun voi opetella vaikka foneettisesti jos ei muuten taivu. Ja kun nyt lyriikoista tuli puhe, kannattaa tarkistuttaa tekstit useammalla englantia puhuvalla ihmisellä ja jos ei sitä halua tehdä, kannattaa jättää painamatta niitä levyn kansivihkoon. Nyt tekstit ovat kuin huonosti englanniksi käännettyä unipäiväkirjaa, tosin suurin osa painajaisista on kliseistä tajunnanvirtaa.

Bändin soittajat kaipaavat selkeästi lisää treeniä, nyt lähestulkoon jokainen levyn osa-alue tuntuu vajaalta tai puoliksi tehdyltä. On tainnut olla hirveä kiire päästä studioon soittamaan ja se kostautuu ikävästi. Kömpelöä yliyrittämistä, huonosti toteutettuja ideoita ja tekotaiteellistä vääntämistä ei katsele hyvällä. Vokalistin kannattaisi myös ruveta treenaamaan laulupuolta, jos sitä on näin paljon aikomus laittaa levylle asti.

Soundit ovat ihan ok, vaikka välillä kummastuttaakin soundivalintojen kanssa, kuten vaikka kitarasoundi joka kuulostaa huonolta versiolta Celtic Frostin Morbid Tales -soundeista. Tosin soundit muuttuvat levyllä jatkuvasti täysin mielivaltaisen tuntuisesti, jonka lisäksi levyllä on soittimia ja efektejä niin paljon, että tuntuu kuin levylle olisi lisätty kaikki mikä on äänitysten yhteydessä tullut mieleen ja ollut käsillä. Studiokikkailu vain kikkailun takia tulisi jättää omille demoille ja projekteille, eikä julkaisuun tarkoitettuun äänitteeseen.

Ja miksi sitä huonosti soitettua melodikaa (tai jotain sen suuntaista) on laitettu useampaan biisiin?!

Astral Sleepissä on paljon hyvää ja lupausta vaikka mihin, mutta ihan liian kovalla hopulla on lähdetty äänittämään levyä. Ihan helvetisti keikkaa ja treeniä, oman soiton demoamista vaikka treeninauhoilla tai jollain kevyellä raiturilla ja niitä kannattaa soittaa jollekin joka osaa olla kriittinen. Ja studioon kannattaa ottaa joku tuottamaan, eli kertomaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Arviosetää harmittaa antaa huonoja arvioita materiaalista, josta olisi pienellä vaivannäöllä saanut huomattavasti parempaa. Yrityksestä olisin mielelläni antanut "melkeen kasin" ja into tehdä musiikkia on aina hyvä asia, mutta toteutukseen olisi voinut panostaa hieman enemmän.