|
01. Sueños y Locura
02. Renacer
03. Pesadilla
04. Llantos De Otra Realidad
05. Sombra De Poder
06. Fuego En La Sangre
07. Rosa De Metal
08. Gigantes De Hierro
09. Alma Libre
10. Tras El Portal
11. Kill Me In Dreams (Bonus) |
Red Wine on -97 kokoon laitettu espanjalainen ja äidinkielellään esiintyvä erittäinen melodinen heavy/power-metalkuusikko, joka on Sueños Y Locuran myötä ennättänyt uransa kolmanteen albumiin.
Red Winen hyväntuulinen hevi toimii, bändillä on eteläeurooppalaiseksi bändiksi huomattavan kehittynyt tyylitaju, eikä tyylirikkoihin ja ylilyönteihin juuri sorruta. Power metal ei edellytä bändissä olevan virtuooseja, ja ihan suvereenisti Red Winen soittoniekat asiansa osaavat. Vokalisti Mario Suarezin vokalisointi on eteläeurooppalaiselle hyvää tasoa, joskin ne alueen powermetallille tyypilliset ylikorkeat kiljaisut tuntuvat olevan välttämättömyys. Onneksi se onkin ainoa asia, missä hispaanojen levyn dynamiikka pettää niin, että se häiritsee. Asiaa tietysti auttaa, että Red Wine ei levyn viimeistä kappaletta lukuunottamatta edes yritä lausua englantia. Parhaiten laulaja Suarez näyttää taitonsa slovareissa, jotka tosin Välimeren alueen populaarimusiikin tavalliseen tapaan saattavat hunajaisuudellaan aiheuttaa siitepölyallergikoissa Zyrtecin kaipuuta ja diabeetikoissa paniikkikohtauksia.
Levyn kitarasoundeihin kovasti tykästyin, niissä on samaa heviä pohjamurinaa kuin 80-luvun lopun Van Halenissa ja White Lionissa. Vaikka en pidä levyn läpsyttelevän muovisista rumpusoundeista yhtään (virvelisoundissa pitää olla paksusti pohjaa), soundimaailma on muutoin hienosti onnistunut ja soittimet erottuvat toisistaan kirkkaina, aikaansaaden levylle kirkkaan ja selkeän äänimaiseman. Levyn napakan kokonaisuuden kruunaa Örkki Yrlundin tyylikkään synkänsininen kansitaide.
Vaikka Red Winen heavy/power-metal on kypsytetty enimmäkseen ilmeisesti menneen talven sadon rypäleistä (maidenin tuplakitaraleadit, helloweenianisen powerin iloisuus ja yksinkertainen tarttuvuus sekä kevyt sinfonisuus), tässä logronolaisessa punaviinissä jälkimaku ei useinkaan nautittuna ole lainkaan penseä, vaan pikemminkin ilmavan eksoottinen, raikkaan poreileva ja hyväntuulinen. Testiryhmän ihmeeksi myöskään Red Winen liikakäyttö ei aiheuta pahoinvointia eikä muistikatkoksia. Yllämainittujen syiden vakuuttamana testiryhmä ei tästedes käytä punaviiniä kuin korviensa kautta.
10.05.2003, Mape Ollila |
|
