Rääkyvärssy - rääkyvärssy - poppiskertsi - rääkyvärssy - rääkyvärssy - poppiskertsi - breakdown/soolo - rääkyvärssy - poppiskertsi - poppiskertsi - loppu. Hoh-helvetin-hoijaa.

In Flamesin Jesper Strömbladin kovasti hehkuttama tukholmalainen Degradead ei paljoa muista Göteborg-melodeathin möykkääjistä poikkea. Peruspaketti koostuu totuttuun tapaan helppokuuntelu -death metalin ja tarttuvampien poppismelodioiden vuoropuhelusta, mutta Degradeadin tapauksessa ainoana omana värinä on toisinaan astetta kiivaammaksi yltyvä dödistelykaahaus, josta tuleekin mieleen Strömbladin oma syrjähyppy, Dimesion Zero. Degradead ei vain ole lähellekään yhtä aggressiivinen.

Out Of Body Experience on tehty mm. Scar Symmetryn ja Sonic Syndicaten kanssa töitä tehneen Jonas Kjellgrenin hoteissa, joten albumin soundeista on yhtä turhaa etsiä omaleimaisuutta kuin tukholmalaisten musiikistakin. Hyvin se on luonnollisestikin tehty tämäkin albumi mutta täytyy kyllä itsekseen ihmetellä, kuinka paljon liukuhihnalta suolletulle, ontolle metalcorelle, neo-thrashille ja Göteborgin 90-luvun puolivälin vitsien kierrättämiselle on kysyntää ja missä. Henkilökohtaisesti melkein toivonkin genren mahdollisimman huomaamattomasti tukehtuvan keinokavalkadinsa ahtauteen ja samanlaisten, persoonattomien bändien ylitarjontaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ainakaan minussa ruotsalainen ja ruotsalaisvaikutteinen melodeath ei aiheuta enää muita tuntemuksia kuin lähinnä väsymystä.

Jos Degradead todellakin on, kuten Jesperin väitetään profetoivan, metallin tulevaisuus... niin joku jossakin saisi heti järjestää kriisipalaverin metallin tulevaisuuden kasvottomuudelta pelastamiseksi.