|
01. Anno Domini 1232
02. Orroborros & The Pilgrim
03. Lilliannah -Demonologi För Dömda-
04. Nocturne
05. Crestfallen
06. Kvinnorovet
07. Häxor, Maror Och Vittror
08. Djävulens Novis
09. Ecclesia Non Novit Sanguinem?
10. Interludium I
11. The Kindred (Salem 1692)
12. Ritual (Varsel Del 1)
13. Gregory IX
14. Dark Is the Seraphim
15. Honeythorne
Kesto: 62:10 |
Noitamaisesti nimetty Elvira Madigan on matka musiikillisiin syövereihin, jossa sekoitukset eivät päätä huimaa eikä mikään ole liian rohkeaa sekoitettavaksi toisiinsa. Päävaikuttajiksi voisin arvata Cradle of Filthin sekä Bal-Sagothin, vaikka onhan mukana paljon muutakin. Levy aloitetaan instrumentaalikappaleella, joka rakentuu pääosin kitaramelodioista ja liideistä, sekä tietysti jylhistä kosketinosuuksista. Kun pohjatyö on valmis, lisätään vähän tempoa rumpukoneeseen ja ulisutetaan kitaraa lisää, kunnes saavutetaan eeppisen bal-sagothmaiset mittasuhteet, tosin hieman kehnosti imitoiden. Välillä taas liidetään rääkylaulujen ja matalien puhekohtien saattelemana CoF-tyylisiin goottitunnelmointeihin, ja eksyypä matkalla levyn loppua kohti mukaan myös ruotsalaista poppiskamaa ja herkkää mieslauluakin.
Jos kappaleiden rakenteet ja levyn tyyli eivät onnistu allekirjoittanutta miellyttämään sitten millään, niin apua ei myöskään löydy levyn tuotantopuolesta. Kitarasoundi on sinänsä ihan hyvä, mutta mitään erikoista on turha odottaa. Rummuista vastaa kone ja vaikka rumpusamplet kohtalaisen hyviä ovatkin, on lopputulos melko kaameaa kuultavaa. Laulaja on sinänsä ihan osaava, mutta välillä lähtee mopo käsistä melko reilusti ja touhu menee liikayrittämisen puolelle. Potentiaalia tästäkin sooloprojektista varmasti löytyisi, mutta ensin olisi syytä päättää, mitä tyyliä haluaa bändillään tehdä eikä pistää kaikkea sekaisin reilun tunnin mittaiseen pakettiin ja vain toivoa parasta. Suositellaan vain keräilijöille ja omaperäisyyksien metsästäjille.
07.05.2003, Serpent |
|
