|
01. Vaulting Horse
02. Sister Ray
03. How did you know
04. For Sure
05. Falling Star
06. The Will to Fly
07. Yeah, Yeah, Yeah
08. Superstar
09. The Deep
10. Life is a Grand
11. Rollercoaster
Kesto: 46:13 |
Mitä se kertoo bändistä, jos se on ollut olemassa jo vuodesta 1988, mutta siitä ei ole kuullut kukaan? Dear Wolf on 21 vuoden ikään selvinnyt yhtye, joka on levyttänyt suht ison nivaskan täyspitkiä ja myös pikkukiekkoja. The Falldownstandup on vuoden 2008 tuotos, yhtyeen viides kokomittainen levy ja osoittaa miksi bändi on jäänyt divaritasolle.
Ensisijaisesti saksalaisten rockista tulee mieleen Rush, reilusti yksinkertaistettuna ja sisällöttömänpänä. Jos kuvittelisi Rushista version, jossa ei ole progea, kimurantteja bassokuvioita, groovea eikä efektejä, biiseistä puhumattakaan, niin Dear Wolfin musiikki on jokseenkin juuri sitä.
The Falldownstandup on kuin 46 minuutin biisi, sillä vaihtelevuutta levyn materiaalissa ei ole oikeastaan yhtään. Levyn voi kuunnella shufflella tai ilman, sillä levyn kappaleissa on sangen vähän mitään mistä niitä muistaisi. Yhdestä puusta veistetyistä biiseistä ei suuremmin löydy piirteitä, joilla ne erottaisi toisistaan. Soundeissakaan ei ole erityisemmin vaihtelua. Niinpä kokonaisuus on niin tasapaksu, että mikä tahansa yksittäinen biisi heijastaa kokonaisuutta lähes täydellisesti. Levyllä on luonnollisesti pari poikkeusta jotka vahvistavat säännön, muun muassa Sister Ray on toimiva kappale ja ainoana massasta erottuva renkutus.
Dear Wolf on vaikea tapaus. Puitteet ovat kunnossa, mutta sisältö ei kanna. Ainoastaan solisti erottaa bändin monesta muusta huonosta rockyhtyeestä ja sekin lähinnä itseilmaisunsa tason takia. Solistin suurin heikkous on läpi kuuluva yliyrittäminen, vaikka mies laulutaitoinen onkin. Koko bändi voisi kehittää musiikkinsa persoonallisuutta, koska tällaisenaan bändi vajoaa siihen harmaaseen massaan jonka edustajia kukaan ei muista.
06.01.2009, Turkka Holmqvist |
|
