|
01. Intro
02. Gladiator
03. Tears Of The Sun
04. Dark Horizon
05. Ice Queen
06. Life Saving Flame
07. No. 3/23 In A Minor
08. Mask In The Mirror
09. Secrets Of The Past
10. The Storm
11. The Calling
12. Last Quest |
Entisen Neuvostoliiton alueen emigranteista ja amerikkalaiskitaristista koostuva Operatika ilmoittaa suosiolla esikuvikseen muun muassa Stratovariuksen, Nightwishin ja Children Of Bodomin, mistä ei liene vaikea päätellä, miltä yhtye kuulostaa. Eniten ilmaisussaan välittyy erään Kiteen Karhubaarin asiakkaan vaikutus, vaikka äänimaailmansa onkin enemmän kitara- kuin kosketinsoitinpainoinen Bill Visserin ollessa vielä sangen tyylitajuinen, oppinsa selvästi 80-luvun kitaraheeroksilta napannut musikantti. Vokalisti Slava Popova omaa taas (tietenkin) klassisen taustan, kuten myös kosketinsoittaja Anna Dok. Mainitaan nyt kohteliaisuussyistä vielä rumpalikin: hän on Rainbow- ja Black Sabbath –yhteyksistä tutulta Bobby Rondinellilta oppinsa saanut Yuri Liakhovitch. Vakinaista basistia ryhmälle ei tällä hetkellä ole, vaan nelikielisen hoitaa sessiopohjalta Symphony X:n Michael LePond.
Vuodesta 2002 tahkonneen poppoon sinfoninen voimametalli ei siis kaadu suorituksiin, eikä varsinaisesti kappaleisiinkaan. The Calling kun sisältää huomattavasti luontevampaa materiaalia, kuin esimerkiksi teollisesti samankaltaiseen lopputulokseen taannoin pyrkinyt Katran albumi. Mukaan on saatu pari oikein hyvää kappaletta eli yllättävän toimivilla örinätaustalauluillaan vaihtelevuutta hakeva teos Secrets Of The Past sekä eeppiset mitat täyttävä nimiraita. Gladiator, Tears Of the Sun ja Life Saving Flame omaavat myös kiitettävästi muuten hieman kortilla olevaa tarttumapintaa. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta kaupallinen debyytti, joten ehkä ne nemot ja amaranthit ovat vielä tulossa. Eri asia on tietenkin, kuka jaksaa odottaa.
15.12.2008, Mika Penttinen |
|
