|
01. Death plain and simple
02. Among the unknowing dead
03. Alone in the morgue
04. Blunt blade surgery
05. Just here rotting
06. Grinded and exiled
07. Heal not your wounds
08. Carnage junkie
09. Sweet decay
10. Mummified alive
11. The rope tightens
12. The cadaverous
13. Massdeath maniac
14. Born to be buried alive
15. The morbidly obscene
16. Army of maggots
17. The festering of sores
Kesto: 50:15
|
Paganizer ehtii Carnage Junkiella saavuttaa jo kuudennen merkkipaalun, mitä tulee täyspitkiin julkaisuihin. Aiemmat levyt ovat menneet melko tehokkaasti joitain irtoroiskaisuja lukuun ottamatta ohi, mutta silti muistikuvat bändin musiikista osoittautuivat varsin täsmällisiksi: simppeliä, suoraviivaista ja melko raskassoutuista death metalia.
Pettymykseksi levy kuuntelun edetessä osoittautuu, eipä sille mitään voi. Vaikka yleensä pidän Paganizerin kaltaisesta rujohkommasta rypistyksestä, ei Carnage Junkien kappaleissa tunnu olevan kovin paljon potkua tai koukuttavia riffejä. Päinvastoin, turhan monen kipaleen kohdalla voi kuulija todeta leukalihaksistonsa tekevän tahatonta haukotusliikettä. Useankaan kuuntelun myötä kiekolta ei oikein irtoa muistettavia biisejä, ellei puolittaiseksi sellaiseksi lasketa Alone in the Morgueta, jossa on hivenen tarttuvuutta.
Alun perin levyn piti tiettävästi ilmestyä vuonna 2006, joten viivytysten takia mukaan on mahdutettu muutama bonusbiisi. Materiaalia on siis paljon, mutta tälläkään kertaa määrä ei korvaa laatua. Jos yrmeä perusmeininki riittää ja tykkää hatunnostosta vanhakantaiselle Ruotsi-kuololle, voi tästä saada jonkinlaisia kicksejä, mutta mitään klassikoita on täysin turha repiä. Itse keskittyisin tällä saralla ennemmin vaikkapa vokalisti Roggan toisen bändin, Demiurgin, tai Nominonin tarjoamaan antiin.
04.12.2008, Marko Saarinen |
|
