|
01. A Pain to Rememeber
02. It's Our Own Tragedy
03. To Your Deceits...Again
04. From Illusions and Jealousy
05. The Cold Solitude
06. With Every Suffering
07. Honey for My Wounds
08. Recover Me in Sores
Kesto: 50:11 |
Venäjällä doom metal on kovassa huudossa, jos on uskominen Solitude Productionsin promosumaan. Valitettavaa kuitenkin se, että itänaapurissamme ei vuolla kultaa tai keksitä pyörää uudelleen vaan kuljetaan liiankin totuttuja polkuja keskinkertaisuuden maisemissa.
Sieltä löytää itsensä Mournful Gustkin. Yhtye on valinnut tyylikseen goottisävytteisen doom/deathin, josta löytyvät ne tutut pianokuljetukset, huilut, kaksijakoiset laulusuoritukset ja siirapin lailla valuvat kitaraleadit. Myös Candlemassin perintöä viljellään joissakin kohdin, mutta enemmän The Frankness Eve nyyhkii nurkassa kuin julistaa tuhoa ja kuolemaa. Ei tämäkään genre kuitenkaan mitään silkkaa myrkkyä ole, jos asiat on hoidettu tyylitajulla ja tarpeeksi tunneperäisellä asenteella, ja tässä Mournful Gust onnistuu tyydyttävästi. Musiikki vyöryy melodisella ja mahtipontisella tavalla, ja tuotannon puolesta löytyy voimaa ja nyansseja. Myös vierailevan artistin August Devegon huiluosuudet tuovat mukaan lämpöä ja herkkyyttä.
Suurin osa The Frankness Even kappaleista on kuitenkin sitä keskitempoista ja helposti unohdettavaa huttua, jonka sinfoniapimputuskuorrutus ei auta yhtään asiaa – päinvastoin levy kuulostaa paikoin liian sokeroidulta ja omassa kultaisessa kurjuudessaan rypevältä. Tilannetta parantaa ainakin jollain tapaa yhtyeen pyrkimys saattaa musiikkinsa progempaan muotoon, mutta turhalta kiertelyltä tämäkin usein tuntuu.
The Frankness Eve näyttäytyykin loppujen lopuksi aika turhalta tekeleeltä. Se on tehty kieltämättä ammattitaidolla ja tunteella, mutta kuulijalle jää käteen vain epämääräinen mötkylä hidastelua, riffikiemurtelua, viiden pennin melodioita ja pintakoreaa tuskistelua. Se ei ole paljoa doom metalissa.
18.09.2008, Antti Klemi |
|
