|
01. Arise:Cellbound
02. Nightspirit "Twilight Enchanter
03. Dark Armorial:The Mirrormaze
04. Zavorash:In Odium Veritas
05. Chastisement:Time Zone Zero
06. 9th Plague:Demonic Conjuration
07. Sin of Dismay:Infernal
08. Souls of Emptiness:Rise Beyond the Grave
09. Conformatory:The Promised Land Defiled
10. Blotseraph:Embraced by Decay
11. Enchained:Crush Their Faces
12. Withered Beauty:The Fairest One
13. Gutted Remains:Seed
14. Demons of Dirt:In Dreams
15. Moria:Nedsatt I Jord
16. Spawn of Possession:Dirty Priest
17. Abandoned:Environment in Transcendency |
Ruotsalaisen VOD Recordsin kokoelma koostuu seitsemästätoista kappaleesta ja bändistä, joista kaikki, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, ovat kotoisin Ruotsista. Pääpaino on melodisella metallilla, mutta myös muita tyylejä kuullaan. Levyn avaava Arise soittaa nopeatempoista melodista metallia ja tyyli on kovin periruotsalaisen kuuloista. Selvästi levyn parempaa tarjontaa. Toisena rakkoaan availee Nightspirit, joka niin ikään soittaa melodista metallia, mutta hieman death metal -vivahteisemmin. Tempo on reipas, soundimaailma tunkkainen ja biisi rehellisesti sanoen melkoista kuraa. Kolmantena soi In Flames, tai siis, sen kadonnut pikkuveli Dark Armorial. Tyylinä on, mikäs muukaan, kuin melodinen Göteborg-metalli, vaikka bändi Gävlesta onkin kotoisin. Kopioksi ihan kohtalaisen hyvää. Neljäntenä soiva Zavorash keskeyttää melometal-putken ja tarjoaa kuuntelijalle nopeaa black metallia pahaenteisillä riffeillään. Mikään omaperäisyyden huippu ei tämäkään tapaus ole, mutta edustaa sitä levyn parempaa tarjontaa kuitenkin. Östersundlainen Chastisement taas vie kuuntelijat aikavyöhyke nollallaan thrashahtavamman metallin pariin. Ei pelkoa, melodisia riffejä ei tästäkään biisistä ole unohdettu ja lopputulos on muutenkin tusinatavaraa. Kuudennen soittovuoron saanut 9th Plague tarjoilee metallia levyn rankemmasta päästä. Tunkkaisilla soundeilla säädettyä death metallia vedetään pääasiassa reippaalla temmolla, mutta valitettavasti suttuiset soundit eivät biisistä kovin mieltä ylentävää kuvaa anna. Herkistelevää melodiatunnelmointia on tiedossa myös Sin of Dismayltä, joka edustaa levyn keskitasoa. Soundit ovat kohtalaisen hyvät ja biisikin hittivetoinen. Huiman upeasti nimetty Souls of Emptiness soittaa luonnollisesti melodista metallia. Onpa mukaan yritetty saada myös death metal -vivahdetta, mutta metsään mennään pahasti. Biisi onkin sieltä levyn huonoimmasta päästä. Levyn puolivälistä löytyvä Conformatory tarjoaa melodista metallia hieman thrashilla sävytettynä. Valitettavasti vain mistään omaperäisyyden ihmeestä ei ole kyse ja melko tavanomaista demohuttua on tässäkin tarjolla. Verienkeli edustaa levyn brutaalimpaa puoliskoa ja lyö tarjottimella annoksen death metallia eteen. Biisi ei ole kaksinen, mutta grindaava komppi tekee mukavan poikkeuksen levyn muuten melodiseen tarjontaan. Enchained käy ketjuihin asennemetallin suomin työkaluin eikä tee sarkaansa yhtään paskemmin. Ei tämä nyt allekirjoittaneen makuhermoja hivele, mutta erottuu kokoelmasta kuitenkin positiivisesti ja laulukin tuo mieleen Machine Headin vokalistin äänen. Levyn parempaan tarjontaan kuuluu myös death metallia soittava Withered Beauty, jolta löytyy tarjota niin melodiaa kuin örinääkin. Biisiä vaivaa vähän heikot soundit, mutta muuten varsin toimivaa tavaraa.
Levyn ainoana ei-ruotsalaisena bändinä soi eteläafrikkalainen Gutted Remains, jonka tyylinä on arvattavasti death metal. Suttuisista kähinälauluista ja thrash-riffeistä huolimatta kyse on kuitenkin varsin tusinatasoisesta kappaleesta. Seuraavana vuorossa oleva Demons of Dirt soittaa reipastempoista melodista metallia aggressiivisilla vokaaleilla sävytettynä. Kappale on kohtuullisen toimiva ja jonkin sortin At the Gates -vaikutteita voipi olla havaittavissa. Tolkienmaisesti nimetty Moria on tunnelmallista ja melodista metallia, jonka kappale kärsii valitettavasti tunkkaisista soundeista. Laulupuolelta löytyy miesvokalisoinnin lisäksi kaunisäänistä naislauluakin, mutta muutoin mitään erityistä ei Morian kappaleella ole juuri tarjottavana. Levyn viimeistä edeltävän roolin on saanut death metallia roiskiva Spawn of Possession, joka edustaa kaikin puolin levyn brutaalimpaa antia. Tempo on reipas ja örinävokaalit voimakkaita, mutta melko tavanomaista tavaraa on kuitenkin kyseessä. Viimeisenä esille nousee reipasta melometallia soittava Abandoned, joka sijoittuu tasoltaan sinne levyn puolivälin tuntumaan. Niin soundi- kuin sävellyspuolikin on vähän niin ja näin eikä kappale jaksa ihmeemmin hetkauttaa.
Kokonaisuutena Voices of Death IV kuulostaa lähinnä demobiisien kokoelmalta ja paremman tiedon puuttessa näin voisin olettaa asian myös olevan. Parin euron alennuslaarista levyn kehtaa vielä tutustumismielessä ostaa, mutta muutoin levyn alhaisen tason mielessä pitäen rahat kannattaa sijoittaa johonkin parempaan tekeleeseen.
15.01.2003, Serpent |
|
![Endzeit Bunkertracks [ACT VI]](http://www.imperiumi.net/albumcovers/a1471be17f5eeeb1277775cdf13eda0f.jpg "Endzeit Bunkertracks [ACT VI]")
