|
01. Time Expanding
02. Sorrowsong
03. Dreaming Of Breath And Stars
04. The Lurker
05. Waiting For The Fall
06. Soul Interrupt
07. Dust And Ether
Kesto: 37:14 |
Auriga Dying on parhaimmillaan kuin soundtrack jonkin sotaelokuvan loppukohtaukselle. Kun militanttisuus kohtaa epätoivon, kun uho ja tappamisen himo kääntyvät kauhun kyyneliksi - silloin ollaan lähellä vaikkapa Sorrowsongin tunnelmia. Ikävä kyllä yhdysvaltalaisen Empire Aurigan debyyttialbumi pitää sisällään myös vähemmän vangitsevia ääniraitoja. Myöskään linjakkuudesta ei yhtyettä oikein voi kehua. Esimerkiksi Dreaming Of Breath And Stars on läheisempää sukua Summoningin örkkisotapauhulle kuin millekään muulle. Waiting For The Fall puolestaan tavoittelee yllättävän onnistuneesti jonkinlaista Dunkelheit-fiilistä, mutta levyn koossa pysymisen kannalta se on jälleen yksi turhan voimakas riuhtaisu uuteen suuntaan.
Kaiken kaikkiaan olisi helppo sanoa, että Empire Auriga yrittää tunkea musiikkiinsa hieman liikaa erilaisia elementtejä. Koska bändi ei pysty niveltämään niitä yhtä saumattomasti yhteen kuin vaikkapa Leviathan tai Lurker of Chalice parhaimmillaan, on tuloksena tunnelmaltaan pirstaleinen albumi. Jos tumma ja taisteluhenkinen ambient ja black metal vielä lyövät kättä Waiting For The Fallissa, ei bändi onnistu naittamaan yhtä hyvin toisilleen black metalia ja post-punkia Soul Interruptissa. Itse asiassa kappale muistuttaa jonkin verran suomalaisen Circle of Ouroborusin tekeleitä, mutta jää instrumentaalina varsin hahmotelmanomaiseksi ja tylsäksi kappaleeksi.
Hetkittäisestä väläyttelystä huolimatta Auriga Dying jää siis jollain tavalla keskeneräisen oloiseksi kokonaisuudeksi. Levyllä on reilusti hyviä aineksia, mutta bändi ei yksinkertaisesti onnistu nivomaan niitä yhteen. Toisaalta yhtye olisi voinut myös lähteä haastamaan itseään vieläkin rohkeammin, jolloin pirstaleet olisivat asettuneet kaleidoskoopin peileillä arvaamattomiin mutta vetoaviin järjestyksiin. Alusta olisi tullut loppu, ja albumi olisi lopulta taipunut harmonisen häiritsevään ympyrämuotoon.
30.07.2008, Antti Korpinen |
|
