|
01. Slaying Steel
02. Sentenced Morning
03. Twisting Sights
04. Minotaur
05. Combustion Inferno
06. Massacre Under the Sun
07. Bleeding Offers
08. Refuse/Resist (Sepultura cover)
09. Origin of Terror
10. Contradictions of Decay
11. Sons of Pest
12. Black Wind
13. Whore of the Unlight
Kesto: 51:26 |
Brasilian nimekkäimpiin death metal -bändeihin lukeutuva Krisiun on vääntänyt brutaalia materiaaliaan jo liki kahden vuosikymmenen verran, mutta merkkejä löystymisestä ei ole fanien onneksi ilmaantunut. Asiasta voisi olla liki päinvastaista mieltä, ainakin mitä tulee bändin seitsemänteen studiokokopitkään: Southern Storm osoittaa napakasti, kuinka viini vanhetessaan paranee.
Krisiunissa on paljon samaa kuin jenkkivastineessaan Deicidessa, eikä vain musikaalisten piirteiden osalta. Kumpainenkin on sortunut tusinamaiseen mättöön, vain noustakseen uuteen hehkuun ja tylyydestä tippaakaan tinkimättä. Odotukset Eteläisestä myrskystä eivät rehellisyyden nimissä olleet kovinkaan ihmeelliset, joten positiivinen yllätys tuli täysin kulman takaa. Jossain takaraivossa väijyi pelko ylipitkästä ja tasapaksusta death metal -tauhkasta, joka soittaisi samaa mättöä alusta loppuun asti ilman varsinaista vaihtelua. Onnekseni voin todeta olleeni väärässä.
Brutaalia, ankaraa ja pääosin nopeaa ryöpytystä on todellakin sisältönä, aggressiosta ja pahaenteisyydestä tinkimättä, mutta tasapaksuudesta ei ole liiemmin tietoakaan. Tempovaihtelut, murhaavat riffit, ilkeälaatuiset fiilistelyriffit ja kuollettavan kova örinävokalisointi yhdessä murjovien soundien kanssa pitävät huolen siitä, ettei death metal -fanaatikon tarvitse pettyä tummanpuhuvaan brassirusikointiin. Kuin kaupan päälle on levylle isketty varsin maistuva Sepultura-koverointi Refuse/Resist, joka puhaltaa uutta virtaa vanhaan täsmähittiin.
Hyvistä perusominaisuuksistaan huolimatta Southern Storm ei tuo varsinaisesti mitään uutta genreensä tai edes Krisiunin omaan tarjontaan. Sounditkin ovat kautta linjan muutoin hyvät, mutta hieman liian kliininen ja pinnalla oleva rumputyöskentely voisi olla totuuden nimissä parempikin. Silti suurempia valituksenaiheita tuotos ei aiheuta ja hyvä niin: Krisiun osoittaa helposti miten peruskamaakin voi tehdä hyvin, mutta itseään liikaa toistamatta.
23.07.2008, Serpent |
|
