|
01. Reversing the Order
02. Citizens of the Cyclopean Maze
03. Symptoms of Sickness
04. The Black Dog Syndrome
05. Comatose State
06. Paradox Lost
07. The Last Bitter Twist
08. Seizures
09. The Machine
10. I Am the Doorway
11. Scare Tactics
12. Deliverance of the Rejected
Kesto: 38:39
|
Mieszsko Talarczykin kadottua tsunamin kouriin vuonna 2004 Nasum-kollega, rumpali Anders Jakobson perusti surutyön jälkeen yhtyeen nimeltä Coldworker. Yhtyeen debyytti The Contaminated Void oli heti jo irtiotto puhtaasta grindcoresta kohti death metalia, ja Rotting Paradise jatkaa samalla tiellä.
Eihän kiihkeä grindaus ole tietenkään täysin palkeista kadonnut, mutta enemmän korviin tarttuvat tylyn kierot riffit ja grindcoren räkäisyyden lyijynraskaaseen death metal -rouhintaan vaihtanut yleisilme. Rotting Paradise näyttäytyykin modernin death metalin mallikappaleena, jolle ei ole vierasta tekninen osaaminen tai At The Gatesin mieleen tuovat melodiapalat. Coldworker on muutenkin vahvasti ruotsalaismeininkiä kuin kakkosolut ja tanssit juhannussalon ympärillä: joskus rytkytetään sen verran vahvasti vanhan liiton hengessä, että Bloodbathin mainio Breeding Death -mini nousee mieleen.
Kiinnekohta on kuitenkin vain Bloodbath. Coldworkerista ei nimittäin ole vielä haastamaan suuria nimiä, vaan kuten Nyströmin ja kumppanien old school -paiskeessa maistuu esikuvien henki, samaa varastelua tekee myös Coldworker, joka tosin ulottaa hyppysensä varsin useaan taskuun. Tuloksena on paikoin dynaamista mutta paikoin liian hakevaa mäiskettä, joka modernin tavan mukaan pyrkii liikaa miellyttämään kaikkia. Harmi vain, että nämä kiinnostavat variaatiot näyttelevät Rotting Paradisella enemmänkin introjen ja väliosien rooleja kuin tasapäistä grindausta toden teolla haastamaan ryhtyviä hahmoja.
Kovaa on kuitenkin osaaminen, sitä ei voi kieltää. Jakobson osoittaa osaavansa äärimetallin niksit aasta oohon, ja muu joukkue seuraa vahvasti perässä Joel Fornbrandtin keikkuessa grind-rääynnän, viemärimurinan ja uusiohenkisen huudon välimaastossa. Sounditkin on käyty tekaisemassa Dan Swanön tallissa, joten ainoa, mikä jää puuttumaan, on muutama ikimuistoinen isku päin kasvoja.
21.05.2008, Antti Klemi |
|
