|
01. The Sickness
02. Trace Decay
03. Primeval Rush
04. The Burning Man
05. Poison beyond All
Kesto: 55:56
|
Mourning Belovethin pitkän linjan tuomioitsijat joutuivat peruuttamaan Suomen-kiertueensa, mutta uusi synkkä aalto hyökyy yllemme neljännen täyspitkän levyn myötä. Nimensä ja kappaletitteleiden saattelemana A Disease for the Ages kertoo surullisia tarinoita kulkutautien ja henkisen syövän aiheuttamasta surusta, tuskasta ja hitaasta laskeutumisesta manan majoille.
Tämän levyn toivoisi iskevän, ja alku näyttääkin valoisalta, jos tätä sanaa nyt tässä yhteydessä voi käyttää: The Sickness valuttaa sairautensa kuulijan ylle jylisevänä ja raivoisana, ja vaikka bändi pelaa tutuilla korteilla, yhtye puhaltaa brittiläisen doom/deathin perintöön uutta kipinää muun muassa paikoittain pintaan nousevilla Candlemass-henkisillä laulumessuamisilla. Pian kuitenkin A Disease for the Agesin tasapaksuus valtaa alaa: kuin vahvasti lamaannuttava flunssa, ei Mourning Belovethkaan saa masennukseensa tarpeeksi tarttuvia piikkejä.
Musiikin tehtäväksi tuleekin vain velloa edestakaisin kieltämättä laadukkaana mutta yllätyksettömänä. Yhtyeen ote doom metaliin on kyllä moniulotteinen, ja monotonisuuden ja monipuolisuuden harmonia on usein löydettävissä, mutta kun levy on korahtanut soittimessa viimeisen kerran, mitään tappavan hurmaavaa ei ruumiiseen tai sieluun ole tarttunut. Ainoastaan silloin, kun kitaristi Frank Brennan päästää soittimensa valittamaan muinaisia suruja maalailevien sointukulkujen muodossa, Mourning Beloveth nousee rivistä omaksi yksilökseen. Myös Markus Stockin (Empyrium) omistaman Studio E:n uumenissa taottu massiivinen rumpusoundi ansaitsee kiitoksen.
Vaikka siis A Disease for the Ages osaa haikailla, polveilla, välttää liian sokerisuuden ja sisällyttää valitukseensa kotimaansa Irlannin omaa traagista menneisyyttään, ei kokonaisuus hätkäytä tarpeeksi. Mourning Beloveth pysyttelee omassa kakkosdivisioonassaan, valitettavasti.
12.05.2008, Antti Klemi |
|
