|
01. Saarnaaja
02. Lihaa Vasten Lihaa
03. Helvettiin Jäätynyt
04. Ei Koskaan
05. Pirunkieli
06. Vankilani
07. Valtaa, väkivaltaa
08. Pakkomielle
09. Porttikielto Taivaaseen
10. Sotasokea
|
Olen jo vuosia pohtinut, miksen jaksa kuunnella industrial-vaikutteiseksi metalliksi itseään kuvailevaa Ruoskaa. Rabieksen pyöriessä levylautasella muistan muutaman syyn. Ensimmäinen syy on se, että bändin vakuuttavasti alkaneet kappaleet lässähtävät lähes poikkeuksetta kertosäkeen kohdalla. Voi sitä tietysti tavaramerkiksikin kutsua, että ärhäkät väliosat muuttuvat suomi-iskelmäksi kertosäkeessä. Toinen syy on, ettei bändi rienaa Turmion Kätilöiden lailla, ei ole härski Rammsteinin tapaan, eikä myöskään ole humoristisen nerokas Itä-Saksan malliin. Tämä Ruoska sivaltaa jälkeä jättämättä.
Rabieksen kansilehtinen on tyylikäs ja Hiili Hiilesmaan tuotanto huippuluokkaa. Musiikillisesti Rabies puhuttelee allekirjoittanutta huomattavasti enemmän kuin edelliset täysipitkät Amortem ja Radium. Aiemmin mainitsemastani iskelmä-ongelmastakin on osittain päästy, ainakin biiseissä Valtaa, väkivaltaa ja Pirunkieli. Rauhallista vauhtia etenevä, mutta raskas ja melodinen Vankilani on mieleenpainuvaa kuultavaa. Bändi on ottanut ison askeleen eteenpäin sävellystyössä. Hienoja ideoita pulpahtelee pintaan läpi levyn, mutta mukaansa Rabies ei tempaa.
Ruoska on selvästi löytänyt oman juttunsa, sillä linja on hioutunut matkan varrella ja olen todistanut heidän soittavan Helsingissä täydelle salille, jonka yleisö koostui innostuneista teini-iän vuosikymmeniä sitten ylittäneistä pariskunnista. Rabies on sopivan ärhäkkää kuunneltavaksi autostereoista aamuruuhkassa ilman, että tarvitsee ajatella olevansa pervo.
02.05.2008, Meeri Koskialho |
|
