|
01. Stand Up for Rock 'N' Roll
02. Runnin' Wild
03. Too Much, Too Young, Too Fast
04. Diamond in the Rough
05. Fat City
06. Blackjack
07. What's Eatin' You
08. Girls in Black
09. Cheap Wine & Cheaper Women
10. Heartbreaker
11. Hellfire |
Australialainen Airbourne jyrää kakkosalbumillaan planeetan riffiorkesterien terävimpään kärkeen, vaikka omaperäisyyspisteitä Runnin’ Wildille ei voi antaa ainuttakaan. Levyn poljentoon, sirkkelimäiseen laulusuoritukseen ja joka ikiseen riffiin on jo tekovaiheessa etsattu kirjaimet AC/DC. Tervetuloa siis aikamatkalle.
Kun kuulija pääsee eroon moraalikysymyksistä "saako näin röyhkeää apinointia edes tehdä" ja "mitähän ’DC:n riffiä tääkin taas muistuttaa", sille ei voi mitään, että pian löytää itsensä muusta maailmasta tietämättömänä ja polvihousuissa keskeltä olohuonetta, adrenaliinipiikin saaneen Angus Youngin duckwalkia tekemästä pää villisti nytkyttäen. Ellei avausraita Stand Up for Rock’n’Roll vielä pakota headbangaamaan, viimeistään albumin nimikkobiisi vie mennessään. Kun sama myllytys jatkuu levyn koko 11 rallin verran, biisit ovat järjestään tiiviitä ja iskeviä, eikä bilejalka nouse kaasulta albumin aikana hetkeksikään, alkaa peli olla selvä ja kuuntelija valmista kauraa.
Ehkä kuulemma uutta levyä valmistelevan Aaseedeeseen tauko on venynyt liian pitkäksi, koska todistetusti tällaiselle musalle on sosiaalinen tilaus. Ei Airbournekaan muuten täysin puskista olisi esim. Kanadan listalla kympin kärkeen ampaissut. Jos AC/DC on pyhien bändien listallasi, jatka rauhassa sen kuuntelua vain, sillä esikuvaansa nuoren miehen vimmaisen energian verran kovempi Airbourne jää sinulle samantapaiseksi kuriositeetiksi kuin muinaiset Rose Tattoo ja Rhino Bucket, mutta ellei yhtyieden samankaltaisuus häiritse, kehotan tsekkaamaan myös Airbournen, sillä tästä ei pohjienottomusa parane.
03.06.2008, Mape Ollila |
|