|
01. Sacrilegious Impalement
02. Infinite Darkness
03. Prophet of Misantrophy
04. Eternal Agonies
Kesto: 25:39 |
Lahtelaisen Sacrilegious Impalementin black metal on intohimoisen mustavalkoista niin hyvässä kuin pahassa. Mayhemin kaltaisia norjalaislegendoja tyylillisesti lähentelevän yhtyeen debyytti-mini-CD sisältää 25 minuuttia keskitempossa ja välillä hieman nopeammassakin tahdissa sahaavaa perus-BM:ää. Omaperäisyyden puutetta onnistutaan kuitenkin paikkaamaan kohtuullisen hyvin biisien korkealla laadulla. Omaksi suosikikseni nostaisin levyn ja samalla koko bändin nimibiisin, Sacrilegious Impalementin, joka on levyn biiseistä lähintä sukua Mayhemille ja nimenomaan sen klassiselle De Mysteriis... -levylle. Kappale tuntuisi olevan myös muita biisejä raivokkaampi ja nopeampi mutta toisaalta myös raskaampi. Siksipä Infinite Darknessin keskitempoisempi, hieman enemmän sirkkelimäisin kitaroin varustettu poljento ei tunnu yhtä vetoavalta.
Vaikka Sacrilegious Impalement ensi alkuun vaikuttaa aavistuksen kapeakatseiselta tavaralta, löytyy levyltä myös kohtuullisesti tyylillistä vaihtelua - ilman että se missään vaiheessa jättäisi black metal -hiekkalaatikon. Onneksi biisit ovat näinkin laadukkaita, sillä muuten takaraivoon hiipisi voimakkaampana ajatus siitä, että Sacrilegious Impalement ei ole välttämättä vielä täysin päättänyt, minkälaista black metalia se haluaa esittää. Toisaalta se, että levyn kappaleet on helppo erottaa toisistaan, tekee mini-CD:stä varsin antoisan kokemuksen. Vaikka ehdinkin jo nostaa avausraidan omaksi suosikikseni, vaihtelee suosikki kuuntelukerrasta riippuen ykkös-, kolmos- ja nelosraidan välillä. Esimerkiksi suoraviivaiseen Eternal Agonies -päätösraitaan on saatu ladattua miellyttävä määrä aitoa groovea.
Levyn soundi - kuten musiikillinen ilmekin - on ehkä hieman perusvarma, mutta ainakin omaa korvaani tyydyttävä. Erikoismaininnan antaisin varsin tyylikkäästä bassottelusta ja sen nostamisesta sopivasti esiin miksauksessa. Soittimella ei välttämättä soiteta montaa eri nuottia, mutta nuo nuotit ovatkin sitten niitä oikeita. Tämän voi todeta vaikkapa Prophet of Misantrophyssa. Kaiken kaikkiaan eponyymi mini-CD:nsä on siis varsin hyvä pelinavaus Sacrilegious Impalementilta, jos tajunta sitä kuunnellessa nyt ei totaalisesti räjähdäkään.
12.03.2008, Antti Korpinen |
|
