|
01. While You Were Shouting At The Devil… We Were In League With Satan
02. We Rule The Fucking Land
03. Flight Of The Knight Bat
04. 1312
05. Devil's Mouth
06. The Vowel Song
07. Fista Corpse
08. Anonymous Esophagus
09. Alright
10. Hair Doesn't Grow On Steel
11. What's My Name... Evil! |
Olihan siitä Strapping Young Ladin telakalle jäämisestä jotain hyötyäkin: nyt Zimmers Holen kavereilla riittää aikaa jälleen kakkosbändilleen. Edellisestä levystä onkin vierähtänyt jo seitsemän vuotta, joten oli korkea aika saada uutta materiaalia.
Zimmers Hole nykykokoonpanossaan on käytännössä katsoen Strapping Young Lad ilman Devin Townsendia. Kokoonpanossa ovat siis kitaristi Jed Simon, basisti Byron Stroud ja hieman tuoreempana lisäyksenä atomikello Gene Hoglan. Bändin materiaalista vastaavat pitkälti parivaljakko Simon-Stroud, joten on anteeksiannettavaa jos yhtye kuulostaa paikoitellen SYL:iltä.
Siitäpä se lähin vertailukohta löytyykin. Simonin tyyli kirjoittaa menevää vauhtimetallia kun on tullut tutuksi paikoittain myös pääbändin levyillä. Joten levyn nimibiisi, We Rule the Fucking Land ja Anonymous Esophagus muistuttavat enemmän kuin vähän SYL:iä. Asiaa ei sinänsä auta vokalisti Chris ”The Heathen” Valagaon äänialan osuminen aika lähelle devinmäisiä sfäärejä.
Mutta, kyse ei silti ole mistään Strappingin varmuuskopiosta, vaikka yhtyeissä onkin paljon samaa aina huumorintajua myöten. Huumoriahan levyllä riittää, sillä levyn sanoituksista yksikään ei ota itseään vakavasti. Kyse ei kuitenkaan ole mistään Green Jellyn kaltaisesta kertakäyttöisestä huumorihevistä, sillä pätevästi kirjoitetut kappaleet takaavat sen, että Zimmers Holen jutuille jaksaa hekotella useammallakin kuuntelukerralla.
Zimmers Hole on ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen tapaus ryppyotsaisen musakentän keskellä. Musiikki toimii kuin nyrkki corpsen persiissä eikä levylle ole rimanalituksia päässyt muun kuin matalaotsaisen huumorin muodossa. Itseäni tämä jaksaa kovasti naurattaa vain hyvässä mielessä, ja odotan innolla josko bändi rantautuisi joskus keikalle Suomeen. Jo levyltä huokuva tunnelma antaa odottaa paljon myös livekokemukselta.
12.03.2008, Niko Kaartinen |
|
