|
01. Stone Sour: Made of Scars
02. Stone Sour: Sillyworld
03. Stone Sour: Through Glass
04. Killswitch Engage: My Curse
05. Killswitch Engage: The Arms of Sorrow
06. Trivium: Anthem (We Are the Fire)
07. Trivium: Entrance of the Conflagration
08. Trivium: The Rising
09. Machine Head: Aesthetics of Hate
10. Dream Theater: Constant Motion
11. Megadeth: À Tout Le Monde
12. Porcupine Tree: Fear of the Blank Planet
13. Slipknot: The Blister Exists (Live)
14. Pain: Zombie Slam
15. Still Remains: Stay Captive
16. Devildriver: Not All Who Wander Are Lost
17. Madina Lake: House of Cards
18. Madina Lake: Here I Stand
19. Cradle of Filth: Temptation
20. Shadows Fall: Redemption
21. Sanctity: Beneath the Machine
22. Dååth: Subterfuge
23. 3 Inches of Blood: The Goatriders Horde
24. Satyricon: The Pentagram Burns
25. Black Stone Cherry: Lonely Train
26. Black Stone Cherry: Hell & High Water
27. Caliban: I Will Never Let You Down
28. Black Label Society: Concrete Jungle
29. Black Label Society: Blood Is Thicker Than Water
30. Hatebreed: Defeatist
31. Nickelback: Savin’ Me
32. Nickelback: If Everyone Cared
33. Delain: Frozen
34. Delight: Divided |
Levy-yhtiöiden kokoelmat ovat useimmiten täyttä markkinointihuttua, mutta positiivisia puolia löytyy ainakin siitä, että useimmilta löytyy aina vähintään yksi uusi asiallinen tuttavuus. Roadrunner Roadrage on tanakka yhden levyn dvd-kokoelma lafkan bändien musiikkivideoita. Kokoelma on metallipainotteinen ja varsin laadukaskin, mutta suoranaisia kuriositeetteja en siitä löydä. Videot ovat pääosin peruskauraa ja jenkkityyliin väännettyjä ja luonnollisesti rapakon takaa suurin osa rieskan bändeistäkin on. Joku löyhä tarinaa muistuttava juoni ja bändi soittaa tehdashallissa tai pienen vellovan yleisön edessä riekkuen. Muutama naurettavilla efekteillä pilattu tekelekin mukana vilahtelee.
Tervetullutta vaihtelua perusjöötiin tarjoavat videoillaan ja biiseillään muun muassa Pain, Satyricon ja Porcupine Tree. Musiikin osalta kokoelman pelastaa mainio 3 Inches of Blood. En nyt sano, että videoiden taso olisi erityisen heikko. Suurena annoksena nautittuna ja lukuisia samankaltaisia videoita peräkkäin nähtynä jää vain kohtalaisen mitäänsanomaton olo. Musiikkivideoiden ja dvd:iden harrastajalle Roadrage on erittäin suositeltava paketti, jos listalta vain löytyy vähänkään miellyttäviä artisteja. Aina tällaiset peittoavat kämäiset youtube-pätkät. Ruudulle pyörimään vaikka illanistujaisten taustalle, mutta erityistä kulttuuriarvoa saati nautintoa en kokoelmasta löydä sitten millään. Etenkin kun muutamilta bändeiltä sekaan on ympätty jopa kolme pätkää, jää meiningistä vähän nuiva kuva.
11.03.2008, Tero Lassila |
|