|
01. Overworld
02. Need for Steve
03. Edge and Pearl
04. Radio Future
05. Skin
06. Truth of Tomorrow
07. Dark City
08. Conveyer
09. Gimme More (SID)
10. Violator
11. Sid Icarus
12. Stand |
Machinae Supremacy on monessa mielessä tyypillinen tämän päivän metalliakti, jota leimaa päällekäyvä kitaravalli ja flegmaattinen, jopa ahdistunut laulu. 80-lukuiset konesoundit mausteena pehmentävät soundin kuitenkin korvaa miellyttäväksi, vaikka se aika raskas onkin. Mikä merkillepantavinta, yhtye saa yhdellä kitaristilla aikaan saman mihin useimmat muut tarvitsevat kaksi. Ehkä juuri tämä seikka on omiaan tuomaan nuo mainiot koskettimet paremmin framille.
Kappaleet ovat Overworldin alkupuolella silkkaa dynamiittia. Mikä hyvänsä viidestä ensimmäisestä raidasta kelpaisi lohkaista singlenä. Tarttuvat kertosäkeet ja sopivasti koukkuja sointuopissa yhdistettynä vimmaiseen soittoon, saa kaltaiseni vanhan jääränkin nyökkimään hyväksyvästi. Sävellysten taso ei valitettavasti säily alun korkeuksissa koko aikaa, vaan biisit alkavat hieman liiaksi toistaa itseään, eivätkä ne ole aivan yhtä kovalla asenteella vedettyjäkään. Liekö kiire painanut päälle?
Toisin sanoen Machinae Supremacy alkaa jossain levyn puolen välin jälkeen kuulostaa hieman liian tavanomaiselta, vaikka ei mukaan olekaan mahtunut kuin yksi selkeä rimanalitus. Britney Spears -cover Gimme More (SID) on junnaava ja siten tylsä raita, jonka teknohölkkätaustaa ei voi sanoa onnistuneeksi. Siitä tulee liikaa mieleen Commodore 64 ja pelien taustalla pyörineet jumputukset. Samalla soundipolitiikalla jatketaan myös Violatorissa, mutta se on selkeästi rock-kappale, jolloin kahden toisistaan hyvinkin poikkeavan soundimaailman yhteentörmäys sujuu huomattavasti miellyttävimmissä merkeissä. Overworld sisältää siis paljon hyvää, jonkin verran keskinkertaista ja vähän huonoa. Se on paljon enemmän, kuin osasin etukäteen odottaa ja koska hyvä on parhaimmillaan tässä tapauksessa erinomaista, niin eihän levystä voi muuta kuin digata. Jospa ensi kerralla saisi huippubiisien osuutta vielä vähän lisättyä, niin käsillä alkaisi olla klassikko. Sitä odotellessa kelpaa kyllä Overworldia luukuttaa.
13.02.2008, Ismo Karo |
|
