|
01. Hide In My Shadow
02. Sacred & Mundane
03. Back & Forth
04. Landscrape
05. Markers
06. Dragons, Dreams & Daring Deeds
07. Crowded Emptiness
08. Hide & Seek
09. Passing Notes (bonus track) |
Karkeasti tarkasteltuna 1990-luvulla syntyneet progebändit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ne yhtyeet, jotka pyrkivät vanhojen esikuvien hengen mukaisesti seilaamaan kohti uusia musiikillisia horisontteja. Toisen ryhmän muodostavat yhtyeet, jotka pyrkivät jäljittelemään vanhoja esikuviaan niin soinnillisesti kuin tyylillisesti, ujuttaen musiikkiinsa vähitellen omaleimaisempaa otetta.
Jäljittelylle löytyy suoranainen sosiaalinen tilaus. Monet vanhat mestarit ovat joko poistuneet kehistä tai jättäneet fanien rakastaman kauden taakseen, edeten tyylissään toisiin sfääreihin. Ihailijakunnasta saattaa tuntua, että vanhoilta yhtyeiltä jäi tietyiltä aikakausilta jälkeen keskeneräisiä asioita, joita ei koskaan tulla saamaan päätökseen alkuperäisten musikanttien toimesta. Tästä lähtökohdasta on lähtenyt liikkeelle moni uusi yhtye. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon ruotsalainen Anekdoten, joka on jatkanut siitä mihin Larks´ Tongues In Aspic -kauden King Crimson jäi. Saksalainen RPWL on häpeilemättä pyrkinyt luomaan Pink Floydin kuuloista musiikkia sen jälkeen, kun David Gilmourin ja kumppaneiden viimeiseksi yhteiseksi studiotyöksi jäi The Division Bell. Viimevuodet hiljaiseloa pitänyt Discipline puolestaan on sisäistänyt Van der Graaf Generatorin tyylittelyt niinkin hyvin, että heidän toista pitkäsoittoaan Unfolded Like Staircasea olisi voinut luulla Peter Hammillin kynästä syntyneeksi mestariteokseksi.
Detroitilainen Tiles puolestaan jatkaa missiotaan siitä mihin Permanent Waves -kauden Rush jäi. Parin edellisen kiekon muodostuttua lieviksi pettymyksiksi, Tilesin uutuuskiekko Fly Paper edustaa komeaa paluuta debyyttikiekon komeisiin tunnelmiin.
Rushmainen sointi ei ole vuosien varrella kadonnut Tilesin soitosta ja kappaleista mihinkään, mutta tällä kertaa sävellykset ovat vahvoja ja tarttuvia. Lopputuloksena on syntynyt eheä kokonaisuus, jota yhdistää teema ihmisen haavoittuvuudesta.
Levyn vaikuttava avauskappale Hide In My Shadow lukeutuu kiekon kohokohtiin, mutta tällä kertaa kuulijan ei ole syytä pelätä panoksien loppumisesta heti alkukättelyssä. Surrealistiselta kuulostava Sacred & Mundane on epätavallisesti soivine kitarakerroksineen ja hienoine laulumelodioineen huimaa kuunneltavaa. Aggressiivisesti runnottu Landscrape puolestaan voisi olla Chris Cornellin Soundgarden-kauden tekosia, mutta kappaleena se ei kuulosta yhtään muusta materiaalista poikkeavalta. Syystä tai toisesta levyn eepoksiin lukeutuva Dragons, Dreams & Daring Deeds saa minussa aikaan samanlaisia tuntemuksia kuin Rushin Jacob´s Ladder, vaikka kappaleet eivät kuulosta tippaakaan samankaltaisilta. Ehkäpä se kiteyttää miten lähelle esikuviensa luomishenkeä Tiles on onnistunut pääsemään viidennellä pitkäsoitollaan.
Täysin omatoimisesti Tiles ei ole kiekkoaan saanut aikaiseksi, vaan yhtye on käyttänyt ulkopuolisia apuvoimia. Rush-ympyröistä tuttuina apuvoimina mainittakoon Alex Lifeson (joka vierailee soittamassa kitarasoolon), Hugh Syme (joka soittaa koskettimia parilla kappaleella) ja maineikkaat Rush-kiekot tuottanut Terry Brown, joka on tuottanut myös Fly Paperin. Heidän lisäkseen mm. Disciplinesta tuttu Matthew Parmenter, Kim Mitchell ja takavuosien kanukkitähdenlento Alannah Myles pistäytyvät levyn vieraslistalla. Komeasta vierailijakaartista huolimatta on todettava, ettei heidän läsnäolonsa kykene varastamaan huomiota Tilesilta.
Komea levy niin sanoilla leikittelevää kantta myöten.
30.01.2008, Kalevi Heino |
|
